Eduskunta saa tänään pääministerin Juha Sipilän (kesk.) tiedonannon hallituskokoonpanosta ja -ohjelmasta. Sekä hallituksen kokoonpano että ohjelma pysyvät ennallaan. Silti kaikki muuttuu.
Hallituksesta tulee puoliksi rampa ankka. Sen poliittinen toimintakyky ei ole entisensä. Sillä ei ole sitäkään vähäistä uskottavuutta kuin aikaisemmin, koska enemmistö rakentuu 20 loikanneen perussuomalaisen kansanedustajan Uusi vaihtoehto -ryhmän varaan.
Sipilä ja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo (kok.) tekivät diilejä puoleen ja toiseen. He kylvivät tyytymättömyyttä sekä keskustan että kokoomuksen eduskuntaryhmiin.
Poliittisesti hallitusprosessi ei kestä minkäänlaista arviota.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jukka Kopra vähättelee kansanedustaja Hjallis Harkimon (kok.) arvostelua yksittäisenä takarivin taavin purskahduksena. Näitä purkauksia tulee hyvin todennäköisesti lisää.
Mitä lähemmäksi eduskuntavaalit tulevat, sitä vahvemmin vaaditaan ministerien kierrätystä ja perussuomalaisten loikkareille luvattujen ministerinpaikkojen vähentämistä.
Ihmettely Sipilän ja Orpon koreografiaa kohtaan kasvaa
Sipilän uusvanhan hallituksen perustamisen on todettu tapahtuneen oikeusoppineiden mukaan juridisesti oikein. Näin on vakuutettu.
Näin voi myös olla, mutta poliittisesti hallitusprosessi ei kestä minkäänlaista arviota. Perussuomalaisista irrottautunut ryhmä jatkaa ministerin pestejä myöten ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Kaikki päätökset tehtiin kiireellä. Ensisijainen tavoite oli ratkaista päälle kaatuva hallituskriisi, ja toissijaista oli se, miten se tapahtui.
Tätä kiirettä kuvaili presidentti Sauli Niinistö Hossan kansallispuiston avajaisten yhteydessä lauantaina.
Niinistö totesi, että hallitus ei edes pyytänyt eroa. Jos se olisi pyytänyt, olisi pitänyt tutkia mahdollisimman äkkiä, että löytyykö samasta eduskunnasta vielä hallitus.
Hallitus olisi voinut esittää eronpyynnön
Niinistö pohti ja oli henkilökohtaisesti sillä kannalla, että hallitus olisi voinut myös esittää eronpyynnön. Hän kuitenkin viittasi ”viisaampiin valtiosääntöihmisiin”, jotka olivat nähneet asian toisin.
Suomen Kuvalehden mukaan (16.6.) Sipilää ja perussuomalaisia on ollut opastamassa eduskunnan entinen pääsihteeri Seppo Tiitinen. Tulkinta on, että hallituksen ei tarvitse erota, jos sillä on takanaan eduskunnan enemmistö.
Myös vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto kyseli sen perään, että perussuomalaisten puolueen hajottua vanhat ministerit jatkavat hallituksessa toistaiseksi ilman puoluetta ja puolueohjelmaa, ja ilman uutta hallitusneuvottelukierrosta. Haaviston kärki oli osoitettu alunperin jossain määrin myös presidentti Niinistölle.
Sote- ja maakuntaratkaisut kasvattavat tyytymättömyyttä
Sipilän hallitus on eduskunnan valiokunnissa olevien sote- ja maakuntaratkaisujen arkkitehti. Jos sote ja maakunnat kompastelevat perustuslaillisiin ongelmiin, Sipilän uusvanhalta hallitukselta putoaa osa pohjasta pois.
Nämä ratkaisut olivat osa kiirettä, jota keskusta ja kokoomus pitivät. Näiden puolueiden eduskuntaryhmissä tyytymättömyyttä lisää vielä entisestään se, jos sote- ja maakunnat eivät mene kansanedustajien mielen mukaan.
Perussuomalaiset eivät ole juuri sote- ja maakuntaratkaisuista piitanneet, ja loikanneet kansanedustajat välittävät näistä vielä vähemmän. He haluavat säilyttää hillotolppansa.