Lehtikuva/Alain Jocard

Perinteiset valtapuolueet ottivat kunnolla takkiinsa Ranskan parlamenttivaalien ensimmäisellä kierroksella.

Ranskan tuoreen presidentin Emmanuel Macronin perustama La République En Marche! -liike (REM) on puhdistamassa pöydän Ranskan kansalliskokouksen vaaleissa.

Vaalien ensimmäinen kierros sunnuntaina toi liikkeelle – jota ei ole vielä ehditty perustaa varsinaiseksi puolueeksi – liittolaisineen 32,3 prosentin kannatuksen.

Tämä ei vielä kerro kaikkea. Vaalijärjestelmän ansiosta puolueen odotetaan saavan paljon suuremman osuuden paikoista, kunhan toinen kierros ensi sunnuntaina on pidetty.

Äänestysprosentti jäi ennätysalhaiseksi, alle 50 prosentin.

Ennusteet lupaavat nyt REM:lle keskustalaisine liittolaisineen jopa 430 paikkaa 577-paikkaisessa parlamentissa. Tämä tarkoittaisi lähes kolmea neljäsosaa paikoista (tuo raja on 433 paikkaa).

REM:n iloa varjostaa se, etteivät ranskalaiset rientäneet kovinkaan innostuneesti uurnille. Äänestysprosentti jäi ensimmäisellä kierroksella vain 48,7:ään.

ILMOITUS

Viisi vuotta sitten ensimmäisen kierroksen äänestysprosentti oli 57, 2 ja se oli silloin ennätysalhainen.

Monimutkainen vaalitapa

Ensimmäinen kierros kertoo toista selvemmin puolueiden suhteellisen kannatuksen, kun taas paikkajako ratkeaa vasta toisella kierroksella. Tällä kertaa ensimmäisellä kierroksella varmistui vain neljän paikan kohtalo. Viisi vuotta sitten ratkesi ensimmäisellä kierroksella 36 paikkaa.

Vaalipiirit ovat yhden edustajan vaalipiirejä. Päästäkseen läpi ensimmäisellä kierroksella edustajan on saatava yli puolet vaalipiirinsä äänistä ja lisäksi äänimäärän on oltava vähintään 25 prosenttia vaalipiirin rekisteröityneiden äänestäjien määrästä.

Koska äänestysprosentti jäi alle 50:n, vei jälkimmäinen sääntö monessa vaalipiirissä vaalin toiselle kierrokselle.

Toiselle kierrokselle pääsevät kaikki ne, joiden ääniosuus on vähintään 12,5 prosenttia vaalipiirin rekisteröityneiden äänestäjien määrästä. Jos tällaisia ei ole riittävästi, ovat toisella kierroksella kaksi eniten ääniä saanutta.

Sosialistien romahdus

Ranskaa viidennen tasavallan ajan hallinneet kaksi puoluetta, keskustaoikeiston tasavaltalaiset ja keskustavasemmiston sosialistit saivat nyt liittolaisineen yhteen laskettunakin vain noin 31 prosenttia.

Tasavaltalaiset pärjäsivät jotenkin siedettävästi saaden liittolaisineen 21,6 prosentin ääniosuuden. Paikkamääräksi ennustetaan 85–125. Viimeksi paikkoja tuli 229.

Sosialistipuolue (eli sosiaalidemokraatit) romahti. Sosialistipuolueen omat listat saivat 7,4 prosenttia ja yhdessä liittolaisten kanssa tuli 9,5 prosenttia.

Sosialistien paikkamääräksi yhdessä liittolaisten kanssa ennustetaan 20–35. Viimeksi sosialistit liittolaisineen saivat 331 paikkaa eli reilusti yli puolet.

Lisäksi puolue on hajoamassa, kun puolueen presidenttiehdokas Benoît Hamon aikoo heinäkuun alussa perustaa oman liikkeensä.

Hamon putosi nyt omassa vaalipiirissään jo ensimmäisellä kierroksella. Saman kohtalon koki sosialistipuolueen puheenjohtaja Jean-Christophe Cambadelis.

Vasemmistolle niukka tulos

Vasemmiston ykköspuolueeksi on vakiintumassa Jean-Luc Mélenchonin La France insoumise. Tosin senkin ääniosuus, 11,0 prosenttia jäi kauaksi Mélenchonin presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella saamasta lähes 20 prosentin kannatusosuudesta.

Paikkamäärässä Mélenchonin puolue saattaa silti jäädä jälkeen sosialisteista. Ennuste on 11–21 paikkaa. Tärkeä raja on 15 paikkaa, koska sen verran tarvitaan parlamenttiryhmän muodostamiseen.

Kommunistipuolue PCF sai 615 000 ääntä ja 2,7 prosentin ääniosuuden. Tämä on vähemmän kuin koskaan ennen. Kertaakaan aikaisemmin toisen maailmansodan jälkeisenä aikana puolue ei ole jäänyt alle miljoonan äänen.

Viime vaaleissa Mèlenchonin joukot ja PCF olivat yhteisessä Front de Gauche -vaaliliitossa.

Pettymys äärioikeistolle

Äärioikeiston kansallisen rintaman (FN) suurin noste näyttää olevan takana. Marine Le Penin johtama puolue sai nyt 13,2 prosentin ääniosuuden, kun viime vaaleissa se sai 13,6 prosenttia.

Ennuste paikkamäärästä on 3–11 paikkaa. Viimeksi puolue sai 2 paikkaa.

FN pitää kuitenkin vaalitulosta suuriin odotuksiin nähden pettymyksenä.

Presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella Marine Le Pen sai 21,3 prosentin kannatuksen ja yli 7,6 miljoonaa ääntä. Nyt puolueen äänisaalis jäi alle 3 miljoonan.

FN on ajautunut presidentinvaalien jälkeen sisäisiin linjariitoihin.

Macronin murskavoitto

Tasavaltalaiset ja sosialistit varoittelevat nyt, että olisi demokratialle epäterveellistä, jos Macronin liike saa ”monopolin”. Tämä kalskahtaa hieman ontolta, koska niin sanottu ”presidentillinen enemmistö” on kyllä hyvin kelvannut niille itselleen silloin kun ne vuorottelivat vallassa.

Tosin tällaista enemmistöä ei ole ollut vielä millään puolueella viidennen tasavallan aikana kuin Macronin liikkeellä, mikäli korkeimmat ennusteet paikkamäärästä pitävät paikkansa.

Macronin kannattajien 32,3 prosentin ääniosuus jakaantui ensimmäisellä kierroksella siten, että hänen oma liikkeensä sai 28,2 prosentin kannatuksen ja keskustalainen liittolainen MoDem 4,1 prosenttia.

Ensimmäisenä suurena hankkeenaan vaalien toisen kierroksen jälkeen Macron haluaa muuttaa työlait ”joustavammiksi” eli työnantajien toivomaan suuntaan.

Vaikka Macronin liike saisi selvän enemmistön, arvaamattomuutta aiheuttaa se, että puolet liikkeen ehdokkaista on tullut politiikan ulkopuolelta. Toisaalta tämä voi entisestään lisätä Macronin henkilökohtaista vaikutusvaltaa ainakin alkuvaiheessa.