Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen vaikuttaa eniten se, ettei kokopäivätyötä ole tarjolla, arvioivat TE-palvelujen johtajat SOSTEn Sosiaalibarometrissa. Vastaajina oli 60 työhallinnon johtajaa eri puolilta Suomea.
Kun työtä ei ole, työttömyysturvan alentamisella ja sen keston lyhentämisellä on heidän mielestään vain vähäisiä vaikutuksia työllisyyteen. He eivät myöskään odota, että työllisyys paranisi lisäämällä sanktioita työttömille.
– TE-palveluja johtavat virkamiehet ovat työllisyyden parantamisessa selvästi eri linjoilla kuin maan hallitus, SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas toteaa.
Muun muassa ansiopäivärahan kestoa on lyhennetty ja suunnitteilla on kiristyksiä velvoitteisiin hakea avoimia työpaikkoja ja lisäleikkauksia työttömyyspäivärahaan, jos työtön ei täytä vaadittuja aktiivisuuden ehtoja.
– Nämä uudistukset eivät auta vaikeimmin työllistyviä. Jos työllisyyttä halutaan lisätä, keinoja pitää muuttaa, Kiukas korostaa.
Palvelu huonontunut kahdessa vuodessa
Maanantaina julkaistun Sosiaalibarometrin kysely toteutettiin tammi- ja helmikuun aikana. Vastaajien suuri enemmistö oli sitä mieltä, että työttömyys vaikuttaa yksittäisistä tekijöistä eniten ihmisten hyvinvointiin.
Työttömien rankaisemisen sijaan TE-johtajat pitävät tutkimus- ja kehittämistoimintaan panostamista tehokkaimpana työllisyyden parantamiskeinona. Yli puolet vastaajista uskoo myös työvoimapalvelujen tehostamiseen ja laajentamiseen sekä elvyttävän raha- ja finanssipolitiikan merkitykseen.
Tutkimuksen mukaan TE-johtajat pitävät henkilöasiakkaiden palveluja aliresursoituina, sanoo SOSTEn tutkija Ari-Matti Näätänen.
– Lähes puolet pitää henkilöasiakkaiden palvelujen resursseja riittämättöminä ja niiden pelätään edelleen heikentyvän seuraavan kahden vuoden kuluessa, jos tilanteeseen ei puututa. Etenkin kasvokkain tapahtuva palvelu on huonontunut merkittävästi vuodesta 2015 vuoteen 2017.
Sähköiset palvelut ovat sen sijaan parantuneet selvästi: vuonna 2015 verkkoasiointia piti hyvänä 15 prosenttia TE-johtajista, ja vuonna 2017 jo 68 prosenttia.
Palkkatuki luo työtä ja hyvinvointia
Kolme neljästä TE-johtajasta pitää palkkatuettua työtä nuoren työttömän työllistymiselle melko tai erittäin vaikuttavana tekijänä. Vastaava luku maahanmuuttajilla on 57 ja pitkäaikaistyöttömillä 48 prosenttia. Palkkatuettu työ ylläpitää ja kehittää tehokkaasti myös työelämävalmiuksia.
– Erityisesti järjestöihin ohjautuu henkilöitä, joiden työllistymismahdollisuudet avoimille työmarkkinoille ovat heikompia. Kun tutkimus osoittaa selvästi palkkatuetun työn monet hyödyt, järjestöjen palkkatukimäärärahoja tulisikin viime vuosien leikkausten sijasta lisätä, Vertti Kiukas korostaa.
TE-palveluiden yksityistäminen epäilyttää
Maakuntauudistuksen osana tehtävän kasvupalvelu-uudistuksen osana suunnitellaan TE-palveluiden yksityistämistä. Tämä herättää huolta TE-johtajissa. Yksityistämisen pelätään johtavan yritysten kerman kuorintaan. Sitä epäillään, onko yrityksillä intressiä puuttua työttömyyden rakenteellisiin tekijöihin tai auttaa vaikeimmassa työllisyystilanteessa olevia.
Se, että kasvupalveluita tuottaisivat pääasiassa yksityiset palveluntuottajat, ei TE-johtajien mukaan juuri parantaisi työllisyyttä: 78 prosenttia arvioi, että yksityistämisellä ei olisi ollenkaan vaikutuksia työllisyyteen tai ne ovat parhaimmillaankin hyvin vähäisiä.
Näin yksi vastaaja tiivistää uudistuksen uhat:
”Uhkana on, että työttömät hukkaavat palvelunsa. Palveluntuottaminen menee sekavaksi, kun ei tiedetä mistä haetaan mitäkin. Lisäksi vaikeimmin työllistyvien osalta näen erityisenä uhkana palvelujen tuottamisen. Se ei ole liiketaloudellisesti tuottavaa puuhaa, joten yksityiset tuskin ovat siitä kiinnostuneita. Lisäksi muutos tulee niin pian, että saadaanko palvelut järjestykseen ajoissa, ihan oikeasti?”