Tänään maanantaina 12.6. on tasan 20 vuotta siitä, kun Suomen Maaseudun Puolueen perustaja Veikko Vennamo kuoli. Vennamo perusti Suomen Pientalonpoikien Puolueen vuonna 1959. Myöhemmin siitä tuli SMP. Irvileukojen mukaan lyhenne tuli sanoista Sirkka, Minä ja Pekka. Puolue oli sentään perheyritys siinä, missä sen perillinen perussuomalaiset pitkään yhden miehen show.
Vennamolaisuus oli sitkeähenkinen poliittinen ajatussuunta. Perussuomalaisten eduskuntaryhmässä on edelleen useita smp:läisiä, jotka ovat tulleet mukaan ”unohdetun kansan asian” takia. Puoluetta 20 vuotta johtaneelle Timo Soinille Vennamo oli oppi-isä. Soini toimi SMP:n puoluesihteerinä sen vuoden 1995 konkurssiin asti.
Vennamolaisuuden aika perussuomalaisissa päättyi lopullisesti lauantaina puoliltapäivin, kun Soini oli pitänyt jäähyväispuheensa.
– Minun tunteisiini on vaikuttanut Veikko Vennamo. Ja sen jälkeen ajatteluuni. Paljon, hän sanoi uransa huonoimmassa puheessa. Siinä kaikui häviämään tuomitun miehen takin tyhjentyminen.
Perussuomalaisissa vallan ottanut äärikansallismielinen nuorempi polvi ei piittaa Vennamon perinnöstä, ei köyhän asiasta – tunteekohan edes hänen nimeään? Maahanmuuttovastaisuus on sille asia numero yksi, mutta talouspolitiikassakin se sijoittuu kauas kokoomuksen oikealle puolelle.
Soini avasi ovet äärikansallisille vuoden 2007 vaaleissa. Silloin äärioikeistolainen Suomen Sisu keräsi rahaa perussuomalaisten ehdokkaille. Soinista tämä ei ollut kiusallista. Hän puhui Kansan Uutisille ”kaikennäköisen ajattelun integroimisesta” ja vähätteli, että ”kyllä reki varsan kolaa”.
Vallankumous söi lapsensa, käenpoika syrjäytti emonsa, varsa kolasi reen. Lauantain vyörytyksessä Soinille ja hänen elämäntyölleen ei annettu mitään arvoa. Timo Soinin perustamasta puolueesta on jäljellä enää nimi, sisällöllisesti se yhtyy eurooppalaisen äärikansallismieliseen liikkeeseen, johon Soini piti hajurakoa.
Ainutlaatuinen poliittinen ura päättyi siihen, että sutkauttelija vedettiin kölin alta.