Lehtikuva/Jussi Nukari

Maahanmuuttovastaiset ja äärikansallismieliset selättivät täysin perinteiset vennamolaiset ja maltillisemmat puolueen jäsenet.

Perussuomalaisten puoluekokoukseen käveli aivan eri puolue kuin sieltä marssi ulos sunnuntaina. Europarlamentaarikko Jussi Halla-ahon valinta ylivoimaisella äänten enemmistöllä jo ensimmäisellä kierroksella yllätti, vaikka hänen valintaansa ennakoitiin.

Puolue-eliitin suosikkiehdokkaan Sampo Terhon selättäminen selvin luvuin kertoo puolueen jäsenkunnan muutoksesta.

Näihin saakka maahanmuuttovastaisten osuus puoluekokouksen äänestysluvuin mitattuna on ollut arviolta 30 – 40 prosentin välillä. Nyt heitä oli reilusti yli puolet: Halla-aho sai ensimmäisellä kierroksella 56 prosenttia äänistä.

Halla-aho taivutti ”pienen ihmisen” tarkoitushakuisesti maahanmuuton uhriksi.

Soinin perintö kertaheitolla murskaksi

Perussuomalaisten varapuheenjohtajiksi valittiin Halla-ahon suosikkeja ja tukijoita, kansanedustaja Laura Huhtasaari ja kansanedustaja Juho Eerola.

ILMOITUS

Yllättäen ja tilaamatta Halla-aho sai johtotiimiin itsensä lisäksi tuomion kansanryhmään kiihottamisesta saaneen ja juopottelureissuistaan kuuluisan Teuvo Hakkaraisen.

Terhoa kannattanut puolustusministeri ja jatkokautta varapuheenjohtajana tavoitellut Jussi Niinistö hävisi murskaluvuin räväköistä lausunnoistaan tunnetulle Huhtasaarelle äänin 781 – 450.

Huhtasaari esitti valintansa jälkeen, että Suomen on erottava EU:sta ja perussuomalaisten tulisi siirtyä nationalistisen ja maahanmuuttovastaisen ruotsidemokraattien linjoille.

Koko uusi puoluejohto on tunnettu maahanmuuttovastaisista ja EU-vastaisista räväköistä lausunnoistaan.

Soini nosti valtaan maahanmuuttovastaiset

Maahanmuuttokriittiset – kuten heitä kutsuttiin tuolloin – nousivat eduskuntaan vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Tuolloin kovan linjan kansanedustajiksi laskettiin kuusi kansanedustajaa 39 kansanedustajasta.

He olivat mukana Suomen Sisussa ja/tai allekirjoittaneet maahanmuuttovastaisen Nuivan manifestin, jota tuolloinen puheenjohtaja Timo Soini katsoi sormiensa läpi. Kaikkiaan eduskuntaryhmässä oli lähes 20 kansanedustajaa, jotka olivat valmiita tekemään työtä monikulttuurista Suomea vastaan.

Puolueen nykyjohdossa olevilla on ollut Suomen Sisuun yhteyksiä Halla-ahon lisäksi 3. varapuheenjohtajaksi valitulla Juho Eerolalla ja nykyisellä eduskunnan puhemiehelle Maria Lohelalla.

Tony Halmeesta alkoi maahanmuuttovastaisten marssi

Maahanmuuttovastaisten rantautuminen puolueeseen alkoi jo vuoden 2003 eduskuntavaaleissa, jolloin Soini rekrytoi ehdokkaaksi Tony Halmeen.

Soinilla oli tiedossa Halmeen rankat maahanmuuttonäkemykset. Merkittävä joukko kansallismielisen ja maahanmuuttovastaisen Suomen Sisun aktiiveja lähti tuolloin perussuomalaisten kannattajiksi.

Maahanmuuttovastaiset saivat nyt todellisen lottopotin vallatessaan puolueen kaikki johtopaikat. Puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo on hänkin ollut nuivan manifestin takana. Hän ei näyttänyt tosin juuri iloitsevan Halla-ahon valinnasta.

Halla-aho taivutti ”pienen ihmisen” maahanmuuton uhriksi.

Halla-aho asemoi puoluetta äärikansallismielisten puolueiden rintamaan linjapuheessaan. Perussuomalaisista on tullut ”kanava myös niille, jotka uskovat itsenäisiin kansallisvaltioihin ja tiukkaan maahanmuuttopolitiikkaan”.

Halla-aho vakuutti puolueen olevan edelleen yleispuolue. Hänen voimakas painotuksensa maahanmuuton ja Euroopan integraation vastustamiseen puhuu omaa kieltään. Hän syytti ”vanhoja puolueita” globalisaation aiheuttaman maahanmuuton tuomien ongelmien lakaisemisesta maton alle.

Puheenjohtajakampanjansa aikana Halla-aho korosti, että perussuomalaisten pitää erottautua näissä asioissa muista puolueista. Puhe yleispuolueesta on täysin ristiriidassa näiden painotusten kanssa. Hän ei ottanut mitään kantaa esimerkiksi talous- tai sosiaalipoliittisiin asioihin.

”Pienen ihmisen” hän taivutti tarkoitushakuisesti maahanmuuton uhriksi: hänellä ei ole varaa vaihtaa asuinaluetta tai koulua turvattomuuden lisääntyessä eikä varaa vaihtaa työpaikkaa. Julkisen terveydenhuollon ylikuormittuminen, korkeat asuinkustannukset ja halpatyöpaikat ovat nekin osittain maahanmuuton seurausta.

Maahanmuuttovastaisen ruotsidemokraattien kylkeen

Perussuomalaiset haluaa profiloitua muiden äärikansallismielisten puolueiden rintamassa. Yhteistyötä aiotaan tiivistää etenkin maahanmuuttovastaisten ruotsindemokraattien kanssa. Muut puolueet ovat kieltäytyneet Ruotsissa tekemästä yhteistyötä ruotsidemokraattien kanssa.

Yhteistyötä aiotaan lisätä myös Euroopan parlamentissa ja Pohjoismaiden neuvostossa ryhmäkoon kasvaessa. Pohjoismaissa perussuomalaiset tekevät yhteistyötä Tanskan kansanpuolueen kanssa.

Euroopan parlamentissa Halla-aho haluaisi perussuomalaiset samaan ryhmään ruotsidemokraattien kanssa.

Soini siirsi perussuomalaiset EFDD-ryhmästä (Vapauden ja suoran demokratian Eurooppa) ECR-ryhmään (Euroopan konservatiivit ja reformistit), jossa istuvat muun muassa brittikonservatiivit.

Halla-aho siirtäisi meppinsä takaisin maahanmuuttovastaisia ja EU-kriittisiä ääripuolueita edustavaan EFDD:hen. Siihen kuuluvat myös brittien brexit-eroa vahvasti ajanut UKIP ja Saksan Alternative für Deutschland.