Lainsäädäntö on useimpien kansalaistemme mielestä ilmaus siitä, mitä pidämme oikeudenmukaisena, eräänlainen moraalikoodisto keskinäisen toimintamme sujuvoittamiseksi.
Nyt uusi hallintarekisterilaki avaa uria uusille käytännöille. Suomalaiselta kielletään tietynlainen toiminta omassa maassa, mutta jossakin muussa maassa sama toiminta hyväksytään, jos kyseinen valtio vain sallii sen.
Asia ei ole kovin vähäpätöinen. Jo nyt kierretään veroja ja muitakin velvoitteita, koska eräät maat ”myyvät” tällaisia palveluja alle Suomessa vallitsevan tason. Toiminta on yksi EU:n heikkouksista, joko tahallinen tai tahaton, eikä se edistä yhdenvertaista sosiaalista tai taloudellista kehitystä.
Monet tuomitsevat Suomen kansalaisten verityöt Syyriassa ja muissakin sisällissotaa käyvissä maissa. Myös lapsiavioliittoja, vaikka ne vahvistettaisiin jossakin toisessa valtiossa, pidetään vähintään kyseenalaisina ja rangaistavinakin silloin, kun tuo lapsipuolisonsa Suomeen.
Mielestäni lainsäädännön uusi linjaus on pysäytettävä. Suomen eduskunnalla tulee olla oikeus säädellä kansalaisten toimintaa, ja tuo oikeus tulee ulottaa myös ulkomailla tapahtuvaan tekoon.
Markku J Kekäläinen
Espoo