Keskustan johtaja Juha Sipilä on sekä arvoiltaan että omien talousetujensa ajajana kaikkein lähimpänä kokoomusta, keskustalaisilla korulauseilla hämärrettynä. Hallituksessa on muitakin piilokokoomuslaisia, ainakin Berner, Rehn (ex), Lintilä, Leppä, Niinistö ja Terho. Siksi kokoomuslaisilla on määräysvalta.
Sipilän oma talous ei lainkaan riipu politiikan palkkatuloista toisin kuin ammattipoliitikoilla. Hänen varakkuutensa ei sinänsä ole paheksuttavaa: mutta se on, että hän ajaa erittäin yksipuolisesti kaikkein varakkaimpien etuja huonontaen epäalkiolaisesti kaikkein heikoimpien toimeentuloa.
Sijoittaja Sipilä ei voi avoimesti myöntää suosivansa sosiaali- ja terveyspalveluiden kaupallistamista. Ei edes tiedetä, onko Sipilän vakuutuskuorissa sijoituksia sote-yhtiöihin.
Juha Sipilän ja Alexander Stubbin perjantai-lauantaiyönä 6.–7.11.2015 käymä vääntö sote-alueiden määristä oli vain teatteritemppu mediaa varten. Valtamedia ja tutkijat menivät pääministerin hallituskriisillä ja mahdollisella eduskunnan hajottamisella uhkaamisella virittämään ansaan.
Sipilä ei olisi silloin hajotuttanut eduskuntaa, koska siten hän olisi myöntänyt epäonnistuneensa pääministerinä. Sopimus oli vain huijaus, josta tulevat kärsimään syrjäseutujen vähävaraiset keskustan ja perussuomalaisten äänestäjät.
Sipilän ja Stubbin ”lehmänkaupan” suurimmat voittajat ovat pääomasijoittajien suuyritykset, joiden omistukset kätketään hallintarekistereihin. Keskustan kannattajat huijattiin maakuntaitsehallinnolla epäedulliseen sote-sopuun, joka ei turvaa syrjäseutujen lähipalveluita.
Kepun ja kokoomuksen hallitsemat kunnat ovat olleet innokkaita sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistajia; esimerkiksi Sipilän entinen kotikunta ulkoisti Attendolle. Ulkoistaminen ja keskittyminen suuryrityksille tulee nyt lisääntymään maakunnissa.
Tapani Könönen
Ylöjärvi