Presidentti Donald Trump perusteli taloudellisilla seikoilla torstain päätöstään Yhdysvaltain irrottamisesta Pariisin ilmastosopimuksesta.
Trumpin mukaan sopimus aiheuttaisi Yhdysvalloille 3 000 miljardin dollarin (2 670 miljardin euron) menetykset bruttokansantuotteesta sekä 6,5 miljoonan työpaikan menetyksen.
Lukuja voi hyvällä syyllä pitää täsmälleen samasta hatusta vetäistyinä kuin Trumpin puheita yleensäkin.
Trumpilla tuskin on syvällistä vakaumusta ilmastopolitiikasta; kysymys on hänelle vain taktinen.
Monien arvioiden mukaan tilanne on juuri päinvastainen: Yhdysvaltain irtautuminen sopimuksesta tulee pitkällä aikavälillä kalliiksi sen kansantaloudelle.
Muualla maailmassa arpa on jo heitetty uusiutuvan energian hyväksi. Valtaosa energiainvestoinneista suuntautuu nykyään uusiutuvaan energiaan.
Trumpin päätös uhkaa ajaa Yhdysvallat jälkijunaan. Kestävän energiatalouden, rakentamisen ja liikenteen innovaatiot tapahtuvat muualla ja investoinnit suuntautuvat muualle.
Tosin monet osavaltiot ja kaupungit viittaavat kintaalla Trumpin päätökselle ja jatkavat uusiutuvan energian edistämistä.
EU:n ja Kiinan yhteistyö
Ilmastopäätös on yksi askel tiellä, joka on viemässä Yhdysvallat maailman ainoasta supervallasta savijaloilla seisovaksi jättiläiseksi, jonka viimeisenä takeena on vain raaka voima, maailman ylivoimaisesti suurin asebudjetti.
Vielä ei tietysti olla lähelläkään tätä. Mutta ilmastopolitiikka on jo tuomassa Euroopan unionin ja Kiinan lähemmäksi toisiaan.
EU:n ja Kiinan yhteisymmärrys yhdellä politiikan alueella voi aikaa myöten lisätä yhteisymmärrystä myös muilla aloilla. Ja kuitenkin yksi Trumpin politiikan johtotähtiä on ollut pelko Kiinan vaikutusvallan kasvusta.
Kiina ei tee ilmastopolitiikkaa hyvän hyvyyttään maailman yhteisen onnen puolesta. Sitä ajavat ensisijaisesti sisäiset syyt. Kiinan valtavat ympäristöongelmat uhkaavat ajan myötä sen vakautta.
Kiina on jo monilla uusiutuvan energian aloilla maailman johtava investoija ja tuottaja.
Enää ei naurata
Trumpilla tuskin on syvällistä vakaumusta fossiilitalouden puolesta. Pikemminkin ilmastosopimus on vain yksi pelinappula Trumpin tyydyttäessä omaa narsismiaan ja arvioidessa suosioonsa vaikuttavia tekijöitä.
Hauska yksityiskohta on, että syksyllä 2009 ennen Kööpenhaminan ilmastokokousta Trump osallistui amerikkalaisten yritysjohtajien New York Timesissä julkaistuun vetoomukseen, jossa kehotettiin presidentti Barack Obamaa ja kongressia edistämään päästövähennystavoitteita. Vetoomuksessa toivottiin Yhdysvaltain ”johtavan maailmaa esimerkin voimalla”.
Irtautuminen Pariisin sopimuksesta voi vaikuttaa myös epäsuorasti Yhdysvaltain talouteen negatiivisella tavalla. Se heikentää Yhdysvaltain uskottavuutta sopijaosapuolena ja luottamusta maata kohtaan.
Trumpin torstaisen puheen luultavasti humoristisin kohta oli se, jossa hän sanoi: ”Emme halua, että muut johtajat ja muut maat enää nauravat meille – eivätkä he sitä tee.”
No eivät, pikemminkin Trumpin päätös itkettää. Ilmastopolitiikka ei kyllä tähän astikaan ole ollut suurin Yhdysvaltoihin liittyvä naurunaihe – verrattuna vaikkapa Trumpin lähes päivittäisiin tviittauksiin.
Ristivetoa hallinnossa
Myös nyt valtaosa Yhdysvaltain suurista yhtiöistä lobbasi sen puolesta, että Trump ei irrottaisi Yhdysvaltoja Pariisin sopimuksesta. Mukana olivat sellaisetkin maineeltaan kyseenalaiset yhtiöt kuin vähittäiskaupan WalMart ja öljy-yhtiö Exxon Mobil.
Trumpin hallinnon sisällä Pariisista eroamista vastusti muun muassa ulkoministeri Rex Tillerson, entinen Exxon Mobilin pääjohtaja. Vastaan oli myös puolustusministeri James Mattis.
Vastaan ovat olleet myös Trumpin tytär Ivanka Trump ja tämän aviomies Jared Kushner. Ivanka Trump jopa järjesti talvella isälleen tapaamisen entisen varapresidentin Al Goren kanssa, jotta isä muuttaisi mielipidettään ilmastosopimuksesta.
Ilmastosopimuksesta luopumisen puolesta Trumpia painostivat hänen päästrateginsa Steve Bannon sekä Trumpin ympäristöhallintoon nostamat ilmastoskeptikot, etunenässä ympäristövirasto EPA:n pääjohtaja Scott Pruitt.
Lunastettu vaalilupaus
Luultavasti tärkein syy Trumpin päätökseen oli se, että hän piti ilmastopolitiikkaa niin vähäpätöisenä asiana, että edes siinä hän voisi pitää vaalilupauksensa.
Trumpin ydinkannattajat ovat kevään aikana pysyneet aika tiiviisti presidenttinsä takana tämän omituisesta käytöksestä huolimatta.
Aivan viime aikoina on alkanut näkyä rakoilua. Suurin syy lienee Trumpin budjettiesitys. Osa ydinkannattajista on alkanut epäillä, että Trump huijasi heitä. Budjetti ei suinkaan paranna pienipalkkaisten ja muun vähäosaisen kansan tilannetta, vaan päinvastoin kurittaa juuri heitä.
Trump on sanonut tuovansa hiilikaivokset takaisin. Ilmastopäätös tuskin kuitenkaan suuremmin vaikuttaa asiaan, sillä yhtiöt tekevät päätöksensä taloudellisen kannattavuuden perusteella.
Trump sanoi vaalikampanjansa aikana, että ilmastonmuutos on ”kiinalaisten keksimä huijaus”. Torstain puheessaan hän kuitenkin perusteli päätöstään vain taloudella. Vähintään rivien välistä oli luettavissa lisäksi näkemys, että muut eivät sääntöjä aseta Yhdysvalloille.
Epäselväksi jäi, pitääkö Trump nykyään ilmastonmuutosta todellisena ja uskooko ihmisen osuuteen siinä.