Vasemmisto-opiskelijat, Vasop
Perustettu vuonna 2000. Oli vuonna 2015 korkeakoulujen opiskelija- ja ylioppilaskuntien edustajistovaalien suosituin poliittinen taustaryhmä.
On puolueisiin sitoutumaton, valtakunnallinen opiskelijajärjestö, johon kuuluu vasemmistolaisesti ajattelevia, sosialistisen, vihreän ja/tai feministisen taustan omaavia opiskelijoita. Vasemmistonuoret ja vasemmistoliitto koetaan puolueista läheisimmäksi.
Puheenjohtaja Pekka Rantala, 32 vuotta, opiskelee tietojenkäsittelytiedettä Turun yliopistossa.
Feminismi on oiva keino havainnoida yhteiskunnan epätasa-arvoisia rakenteita.
Varapuheenjohtaja Ida Akkila, 23 vuotta, hakee opiskelemaan kulttuurituotantoa ja tekee stand up -komiikkaa.
Jäseniä on noin 500, joista opiskelijoita yli 300.
Vasemmisto-opiskelijoita (Vasop) yhdistää talouspoliittinen lähtökohta tavoitteenaan varallisuuden tasaisempi jakautuminen ja luokkaerojen kaventaminen. Myös vihreät arvot ovat kunniassa.
– Koulutuksen periytyminen on vahvasti sosio-ekonominen kysymys, jota yritetään purkaa progressiivisella verotuksella ennemmin kuin kyetään mahdollisuuksien tasa-arvon kautta. Teoriapohjainen sosialismi erottaa nuoria vasemmistolaisia vakiintuneimmista vasemmistolaisista tai vasemmistoliiton toimijoista, arvioi Vasopin puheenjohtaja Pekka Rantala.
Ida Akkila on samoilla linjoilla: sosialismi nähdään kirosanana ja kommunismia pelätään. Hän haluaa vasemmiston omivan sosialismin sisällön, jotta siitä häviää vanha kommunismin sävy.
– Sosialismi ei tarkoita kommunismia, vaan luokkaeroja ja miten ne heijastuvat opiskelijapolitiikassa. Se kuvaa kapitalismin ja kommunismin välimaastoa, kuten opiskelijapolitiikassa yhteinen toiminta. Ei niellä sitä mitä ylhäältä tulee, ja toimitaan luokkaerojen pienentämiseksi.
Akkila ja Rantala painottavat feminismin merkitystä. He iloitsevat feminismin valtavirtaistumisesta. He mainitsevat yhtenä esimerkkinä tästä feministisen puolueen perustamisen.
Valtakunnallinen opiskelijajärjestö Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) hyväksyi vuoden 2016 marraskuussa vasemmisto-opiskelijoiden kannattamasta aloitteesta linjauksen, jonka mukaan järjestö on feministinen. Myös Vasopin on tarkoitus tehdä ensi syksynä feministinen julistus.
– Feminismi on oiva keino havainnoida yhteiskunnan epätasa-arvoisia rakenteita. Tasa-arvotyön tekeminen on huomattavasti vaikeampaa, jos ei kiinnitetä huomiota etuoikeuksiin. Etuoikeusajattelu antaa myös ei-sorretuille paremmat edellytykset huomata erilaisia vallitsevia sortoasemia, sanoo Rantala.
Akkilan mukaan feminismi on läsnä kaikessa kuten sosialismi.
– Koulutusleikkausten vastustaminen on feminististä politiikkaa. Ei voi sanoa, että on vain yksi asia, jota ajamme. Feminismi kuuluu järjestöömme ja koko vasemmistolaiseen kenttään.
Hän toivoo myös vasemmistoliiton linjaavan puolueen feministiseksi.
Yhteisöllisyys ja yksilöllinen kasvu vasemmistolaiseksi
Rantala kuvaa Vasopin olevan puoluepoliittisesti sitoutumaton järjestö, johon kuluu vasemmistolaisesti ajattelevia, sosialistisen taustan omaavia opiskelijoita.
– Meillä ei vaadita puoluekirjaa. Tarkoitus on tukea ihmisten omaa kasvua vasemmistolaisessa politiikassa. Monelle nuorelle tuntuu olevan kynnyskysymys identifioitua vasemmistolaiseksi, varsinkin nykyisessä ympäristössä jossa oikeistolaisuus, perussuomalaisuus ja tämän tyyppiset aatteet ovat olleet aikaisempaa näkyvämpiä nuorten keskuudessa.
Rantala painottaa, ettei teoria ole keskiössä. Myös Akkila kuvaa vasemmisto-opiskelijoiden tavoitteiden olevan konkreettisia, vaikka sosialismi ja punavihreys löytyvät poliittisesta ohjelmasta.
– En ole itse lukenut yhtään vasemmistolaista perusteosta. Maailmankuva on tullut oman ajatusprosessin ja löytämisen kautta. Me emme viittaa Marxiin, sanoo Rantala.
Vasemmisto-opiskelijoille tärkeää on yhteisöllisyys ja itsenäinen ajattelu.
– Koulutuksessa keskitytään edunvalvontaan eikä niellä kaikkea, jota tulee ylhäältä alaspäin. Tasa-arvoa pyritään tuomaan opiskelijoiden kautta, Rantala toteaa.
Joillakin koulutusaloilla näkyy se, että opiskelijat tulevat varakkaammista perheistä.
– Sellaiset stereotypiat, että kauppatieteilijät pukeutuvat aina pukuun, ei tule tyhjästä. Stereotypia on varmasti jonkin verran myös itseään toteuttava: kauppatieteilijät alkavat pukeutua pukuun, kuvailee Rantala.
Akkila huomauttaa, että pienemmän tulotason perheistä siirrytään yhä edelleen useammin ammatilliseen koulutukseen ja varakkaimmista mennään lukioon.
– Vähän sama on ammattikorkeakoulussa. Taustasta riippuu, mille alalle hakeudut, ja pienipalkkaisemmista perheistä mennään opiskelija-asuntoihin. Jos vanhemmilla on massia pistää lapsen opiskeluun, hommataan yksiö keskustasta ja kuljetaan omalla autolla.
Leikkausmeininkiä ja opiskelijoiden kurjistamista vastaan
Ida Akkila sanoo, että ”ei vaadi tällä hetkellä hirveesti” olla vasemmistolainen, jos arvioi koulutusleikkauksia ja hallituksen toimia.
– Kynnyksen luulisi olevan aika matala. Valtaosa opiskelijoista ja opiskelijajärjestöistä on leikkauksia vastaan.
Tavoitteena on sosiaalinen oikeudenmukaisuus sekä opiskelun ja opiskelijapolitiikan kunnioittaminen.
– Hallituksen koulutusleikkaukset ohjaavat nuoria ottamaan lainaa, ja nuorten joukossa on yhä enemmän luottotiedottomia.
Opiskelija saattaa joutua noidankehään. On pakko mennä töihin tullakseen toimeen, ja opinnot eivät etene normivauhtia. Samaan aikaan hallitus vaatii valmistumaan viimeistään tavoiteajassa.
– Taloudellinen epävakaus vaivaa laajasti koko opiskelijakenttää. Korkeakoulusta valmistumisen jälkeen saattaa olla 20 000 euron laina eikä ole mitään varmuutta töistä, eikä varsinkaan oman alan töistä, sanoo Akkila.
Heikot työllistymisnäkymät opiskelijan arkea
Pekka Rantalan mukaan hallitus on ampunut omaan nilkkaansa luodessaan lainapainotteista järjestelmää ja kiristäessään tutkintovaatimuksia.
– Tämä näkyy siten, että et pysty laajasti vaihtamaan alaa tai ottamaan sivuaineita. Profiloidut yhden alan ekspertiksi, ja työelämässä halutaan laaja-alaista osaamista.
– Lainalla pitäisi elää tilanteessa, jossa työllisyysnäkymät ovat epävarmat. Opiskelija saa kritiikkiä, että olisit mennyt opiskelemaan alaa, jolla saa töitä, Rantala jatkaa.
Tietojenkäsittelyä opiskelevan Rantalan omat työllisyysnäkymät ovat hyvät. Hän on opiskellut seitsemän vuotta, ja samaan aikaan on revitty alan töihin. Hän aikoo tästä huolimatta valmistua maisteriksi työn ohella.
Ida Akkila valmistautuu kulttuurialan itsensä työllistäjäksi, mutta ei usko ryhtyvänsä täyspäiväiseksi yrittäjäksi.
– Teen stand up -komiikkaa. Työllistyminen on hyvin omatoimista ja työt saa kaivaa kivien ja kantojen alta. Osuuskuntatoiminta on yksi vaihtoehto, helppo ja kevyt yrittäjyysmalli.
Hallitus ajaa toisen asteen ammatillista opetusta kriisiin
Kaikki opiskelijoiden kattojärjestöt ovat vastustaneet opintotuen kiristyksiä. Järjestöt eivät kritisoi ajaakseen opiskelijoille lisäetuja vaan taatakseen perustoimeentulon.
– Lukukausimaksut ovat tulleet EU:n ulkopuolisille opiskelijoille, ja nyt puhutaan lukukausimaksuista myös suomalaisille opiskelijoille. Näiden vastustamiseen vasemmisto-opiskelijoiden pitää panostaa.
Vasemmisto-opiskelijat kritisoivat myös hallituksen toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistamista. Rantalaa surettaa se, että opetusta siirretään työpaikoille.
– Tuntuu, ettei ole minkäänlaista kunnioitusta koulutettuja opettajia kohtaan. Koetaan, että kuka tahansa voi opettaa.
– Nytkään työharjoitteluja ei pystytä ohjaamaan riittävästi. Tuntuu, että opiskelija jää yksin, huomauttaa Akkila.
Vasemmisto-opiskelijat pitävät sietämättömänä tilannetta, että uudistusta tehdään ammatilliseen koulutukseen tehtyjen leikkausten jälkeen.
– Uudistuksia tehdään yt-neuvottelujen keskellä, Rantala huomauttaa.
Hän pitää kansallisella tasolla erikoisena, että opiskelijoita laitetaan työskentelemään ilmaiseksi, vaikka (aikuisillekaan) kaikille työttömillekään ei ole töitä.
– Meillä on tosi paljon työttömiä, jotka pitäisi saada ensisijaisesti töihin, sanoo Rantala.
Vasemmistolla ja oikeistolla on edelleen väliä
Akkilan ja Rantalan mielestä vasemmisto – oikeisto -akselin kautta pystytään kuvaamaan edelleen erilaisia näkemyksiä, vaikka monet oikeistopoliitikot ovat esittäneet jaon kuuluvan historiaan.
On, sanovat Akkila ja Rantala yhteen ääneen, jako on edelleen tärkeä.
– Se on jopa tärkeämpi nykyisin, sillä yhteiskunnassa ollaan tekemässä tosi isoja muutoksia. Jako vasemmistoon ja oikeistoon antaa välineitä hahmottaa asioita ihmisille, joilla ei ole vuosikausia paneutua poliittiseen diskurssiin, Rantala sanoo.
– On olennaista erottaa, mitkä puolueet vetävät oikeistolaista ja mitkä vasemmistolaista linjaa. Demarit on hyvä esimerkki, että puolue on väljästi vasemmistolaisella linjalla, Akkila toteaa.
Rantala painottaa vasemmisto – oikeisto -akselin selkiyttävän erityisesti talouspoliittisten näkemyserojen hahmottamista.
– Kannatetaanko yhteiskunnan varojen jakamista tasaisesti ja tuloerojen kaventamista vai halutaanko mieluummin alentaa verotusta ja kannustaa yksilöiden menestymiseen.
Akkila ja Rantala arvioivat äärioikeiston ja jytkyjen herättäneen nuoria.
– Jytkythän ovat tuoneet sekä meille, vasemmistonuorille että puolueelle uusia ääniä ja jäseniä. Haetaan vastapuolta ja sitä kautta muutosta, sanoo Akkila ja jatkaa.
– Li Anderssonin valinta puheenjohtajaksi oli vastavoima sille soinismille. Sitten tulikin vaalimenestys Lin johdolla. Se on tosi siistii, että Suomessa vastapuoli on nuoren naisen vetämä puolue, jatkaa Akkila.
Vasemmisto-opiskelijat, Vasop
Perustettu vuonna 2000. Oli vuonna 2015 korkeakoulujen opiskelija- ja ylioppilaskuntien edustajistovaalien suosituin poliittinen taustaryhmä.
On puolueisiin sitoutumaton, valtakunnallinen opiskelijajärjestö, johon kuuluu vasemmistolaisesti ajattelevia, sosialistisen, vihreän ja/tai feministisen taustan omaavia opiskelijoita. Vasemmistonuoret ja vasemmistoliitto koetaan puolueista läheisimmäksi.
Puheenjohtaja Pekka Rantala, 32 vuotta, opiskelee tietojenkäsittelytiedettä Turun yliopistossa.
Feminismi on oiva keino havainnoida yhteiskunnan epätasa-arvoisia rakenteita.
Varapuheenjohtaja Ida Akkila, 23 vuotta, hakee opiskelemaan kulttuurituotantoa ja tekee stand up -komiikkaa.
Jäseniä on noin 500, joista opiskelijoita yli 300.