Erikoiset käänteet hallintarekisteriasiassa jatkuivat eduskunnan asiasta käymään viimeiseen keskusteluun asti. Lain hyväksymisestä äänestetään tänään.
Viime viikolla asiassa takkinsa kääntäneet perussuomalaiset olivat sitä mieltä, että laki on pakko säätää, koska EU-asetus määrää niin. Hallitusryhmien sopimat lausumat puolestaan korjaavat asiaan liittyvät ongelmat.
Tiistaina toisen käsittelyn aluksi talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps) oli jälleen muuttanut mieltään. Nyt hän myönsi, ettei EU-asetus vaadi suomalaisten listaamattomien yhtiöiden oikeutta valita arvopaperikeskus, ”eikä tämän vuoksi meidän tarvitse sallia näiden yhtiöiden käyttää ulkomailla hallintarekisteriä”.
Turunen esitti uutta lausumaa, jossa hallitukselta edellytetään viipymättä lainsäädäntöä, jonka nojalla kielletään suomalaisen listaamattoman osakeyhtiön osakkeiden liittäminen ulkomaiseen arvo-osuusjärjestelmään.
Nyt perussuomalaiset syyttävät asiasta myös edellisiä hallituksia. Eduskuntaryhmän puheenjohtajan Toimi Kankaanniemen mukaan ”ministerit Urpilainen ja Rinne neuvottelivat tämän EU-asetuksen, joka sellaisenaan sitoo meitä, ja se on huono Suomen kannalta, koska se sallii tämän tietojen salaamisen”.
Vuosi aikaa, mitään ei tehty
Li Andersson (vas.) muistutti taas kerran, että hallituksella oli vuosi aikaa valmistella mahdollisia lakiesityksiä, ja esitys oli vuoden valiokunnan käsittelyssä ilman, että mitään tapahtui.
– Ja mitä tapahtuu nyt? Ekalla viikolla tehdään päätös lähdeverosta, sitä hehkutetaan. Seuraavalla viikolla lähdevero ei käykään enää, silloin sitä haukutaan. Sitten päätetään ennakonpidätyslausumasta, ja nyt kolmannella viikolla valiokunnan puheenjohtaja tuo vielä uuden lausumaesityksen, jolla hän haluaa korvata valiokunnan mietintöön sisältyvän lausuman johtuen siitä, että yhden yhdyssanan loppuosa on väärin. Vaikuttaako tämä teidän mielestänne oudolta?
Orpo: Viranomaiset saavat tietoa
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne vetosi valtiovarainministeri Petteri Orpoon (kok.), että laki otettaisiin uudelleen valmisteluun. Orpo vastasi, että ei ole löytynyt tapaa, jolla suomalaisia voitaisiin estää käyttämästä hallintarekisteriä muualla Euroopassa, jossa hallintarekisterit ovat käytössä.
– Näköjään nyt tässä keskustelussa jää huomaamatta se, että EU:ssa on tehty lukuisia lainsäädäntömuutoksia, joilla kansainvälisten viranomaisten yhteistyötä merkittävällä tavalla lisätään, mikä lisää tietojenvaihtoa merkittävästi tälle vuodelle. Meidän viranomaiset tulevat saamaan aivan eri tavalla tietoa ulkomaisista sijoituksista, ulkomailla maksetuista osingoista ja myyntivoitoista kuin tänä päivänä. Tämä toivottavasti helpottaa teidän tuskaanne, jotka kritisoitte tätä. Tämä tulee olemaan suuri muutos. Meidän verottaja tulee saamaan jatkossa paljon enemmän tietoa kuin tänä päivänä. Tämä esitys ei muuta sitä olotilaa, Orpo jatkoi.
Miksi ponsia eikä kunnollista lainsäädäntöä?
Li Andersson kiteytti vasemmistoliiton kritiikin näin:
– Me ihmettelemme sitä, miksi meillä ei ole täällä nyt käsittelyssä lakiesitystä tästä 50 prosentin ennakonpidätyksestä vaan ponsi. Me ihmettelemme sitä, miksi täällä ei nyt ole käsittelyssä lakiesitystä tästä julkisesta omistajarekisteristä vaan ponsi. Kuten tiedämme, nämä verosopimusten kautta saadut tiedot menevät ainoastaan verottajalle. Eli se malli, minkä hallitus nyt esittää, ja ne ratkaisut, mitä esitetään, eivät turvaa tätä yleisöjulkisuutta.
– Me ihmettelemme sitä, miksi täällä ei ole käsittelyssä nyt esitystä suomalaisten velvoittamisesta omistamaan suomalaisia osakkeita suoraan ja miksi ei ole esitystä näiden listaamattomien yhtiöiden osalta ja niiden poisjättämisestä tästä esityksestä vaan ainoastaan ponsi. Tähän se kritiikki liittyy. Miksi hallitus tuo tätä esitystä eteenpäin tällä tavalla? Miksi tämä ponsisekamelska eikä kunnollista lainsäädäntöprosessia?
Suomella poikkeus, sitä ei käytetä
Suomen edellinen hallitus neuvotteli poikkeuksen EU-asetukseen. Hallituspuolueilta jäi vastaamatta, miksi siitä ei enää pidetä kiinni.
– Meillä on vahva tahto sen osalta, että Suomen kannattaisi edelleen tulkita sitä poikkeusta niin, että voidaan vaatia näitä suoran omistuksen malleja niin suomalaisilta yrityksiltä kuin sijoittajilta samalla tavalla kuin mitä Norjassa on tehty. Ja kyse on sen saman poikkeuksen tulkinnasta. Siis kyse on siitä, että hallitus ei uskalla pitää kiinni sellaisesta tulkintamahdollisuudesta, jolla pystyttäisiin tätä mallia edelleen säilyttämään, sanoi Andersson.