Työ- ja elinkeinoministeriö lähetti perjantaina lausuntokierrokselle esitysluonnoksen aktiiviseen työnhakuun liittyvistä muutoksista osana kasvupalvelu-uudistusta ja TE-toimistojen tehtävien siirtämistä maakunnille.
Esityksen kiistellyin kohta on sen tarkennus, mitä pidetään aktiivisena työnhakuna. Työttömyysetuuden saaminen edellyttäisi jatkossa, että työtön hakee keskimäärin yhtä työpaikkaa viikossa. Aktiivista työnhakua seurattaisiin 12 viikon tarkastelujaksolla. Sen laiminlyönnistä seuraa 60 päivän karenssi.
Luonnoksen mukaan haettavat paikat voisivat olla joko työnhakijalle tarjottuja tai hänen itsensä muutoin etsimiä. Työnhakija ilmoittaisi hakemistaan paikoista säännöllisesti verkkopalvelun kautta.
Esitys on herättänyt suurta kritiikkiä ennen julkistamistaan. Uudistuksella tavoitellaan työttömien aktivoimista, mutta se ei välttämättä nosta työllisyyttä juuri minkään vertaa, sanoi Turun yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Ervasti perjantaina Ylen haastattelussa.
– Ongelma ei ole työvoiman tarjonnassa, ongelma on työvoiman kysynnässä, Ervasti sanoi.
Hänen mukaansa yksi hakemus viikossa ei ole kauhean suuri määrä. Joillekin aloille ja ihmisille se sopii.
– On tilanteita, joissa keino ei ole toimiva ja mielestäni uhka on aika merkittävä. Siinähän tulee vastaan karenssi, jolla aivan olennaisesti heikennetään työttömien toimeentuloa.
Työttömien valtakunnallisen yhteistoimintajärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski arvioi aiemmin uudistus johtavan tarpeettomien työhakemusten tehtailuun.
– Se taas vääristää työmarkkinoita: työnantajat eivät enää niin helposti ilmoita työpaikkoja. Jos taas laiminlyö jostain syystä velvoitetta, karenssien määrä lisääntyy. Uudistus myös eriarvoistaa työttömiä ympäri Suomea vielä enemmän: joillakin alueilla on huomattavasti vähemmän työpaikkoja tarjolla kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.