Janne Palander
40-vuotias erikoiskirjastovirkailija ja
somessa vaikuttaja
Kallion kirjastosta Helsingistä.
”Pyrimme olemaan läsnä ihmisten elämässä.”
Helsingin Kallion kirjaston erikoiskirjastovirkailija Janne Palander, mitä työtehtäviisi kuuluu?
– Asiakaspalvelu, kokoelman hoito, logistiikka sekä tärkeimpänä markkinointi, viestintä ja tapahtumasuunnittelu.
Kallion kirjasto käyttää paljon sosiaalista mediaa, mistä se lähti liikkeelle?
– Kirjasto 10 ehti ennen meitä vuonna 2007, mutta seurasimme hyvin nopeasti perässä. Aluksi kirjastoilla oli semmoinen leikkimielinen kisailukin käynnissä siitä, kummalla menee paremmin. Käytettiin kaikenlaisia kepulikonsteja kutsuen kaikki mahdolliset ystävät ja tuttavat seuraamaan omaa sivua. Lopulta Kallion kirjasto meni ohi, tämä johtuu tietysti loistavasta sisällöntuotannosta.
– Some on otettu vakavasti jo jonkun aikaa, mutta kaikki eivät vielä hyödynnä tätä lähes ilmaista tapaa viestiä ja olla yhteydessä asiakkaisiin.
Miten sosiaalista mediaa käytetään kirjastotyössä?
– Me tehdään tietysti seurantaa, koska olisi tyhmää tehdä työtä seuraamatta sen vaikutuksia. Seurannan kautta somen käyttöön on tullut tiettyjä painoalueita. Kalliossa toimii hyvin Kallion omat jutut, yhteisölliset asiat ja tietysti kirjasto ja kirjallisuus.
Mikä on some-viestinnän merkitys?
– Äärimmäisen suuri, se on meidän tärkein viestintäkanava. Sillä on kaikista suurin näkyvyys ja vaikuttavuus ja, jos tapahtuu jotain yllättävää, niin se on ainoa nopean viestinnän kanava.
– Haluamme olla kirjasto, joka on mukana Kalliossa ja kalliolaisten elämässä, joten viestimme aika paljon päivittäisistä tapahtumistamme. Pyrimme olemaan läsnä ihmisten elämässä, vaikka he eivät olisikaan juuri käyneet kirjastossa. Muistutamme somen kautta olemassaolostamme, jotta tarpeen tai pulman kohdatessaan ehkä muistaisi kirjaston ja avun olevan ihan vieressä.
Onko somen käyttö kaksisuuntaista?
– Toivoisin, että se olisi enemmän. Jossain jutuissa se toimii kyllä selvästi paremmin. Esimerkiksi Helmet -lukuhaaste on sellainen, jossa ihmiset keskustelevat hyvin aktiivisesti. Kirjaston omat postaukset ei kerää niin laajaa keskustelua allensa.
Miksi kirjaston pitää jatkuvasti muuttua?
– Koska maailma muuttuu ja juuri nyt tosi nopealla tahdilla. Jopa tapa millä luetaan on murroksessa. Perinteisen kirja aika ei todellakaan ole ohitse, mutta lukemisen tavat ja ajat on muuttuneet, kirjaston pitää vastata myös siihen.
– Lähes sataviisivuotias kirjastomme on säilytetty muuttumattomana, mutta kaiken aikaa uutta kokeilevana.
Kallion kirjasto on Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä.
Janne Palander
40-vuotias erikoiskirjastovirkailija ja
somessa vaikuttaja
Kallion kirjastosta Helsingistä.
”Pyrimme olemaan läsnä ihmisten elämässä.”