Suomen suurin kommunisti on historiallisten tapahtumien ympärille rakennettu sarjakuvaromaani, joka ei kaunistele totuutta.

Jesse Matilaisen (s.1983) sarjakuvaromaani Suomen suurin kommunisti perustuu tositapahtumiin ja oikeisiin henkilöihin. Teoksen henkilögalleriasta löytyvät muun muassa Hanna Malm, Kullervo Manner, Yrjö Sirola, Arvo ”Poika” Tuominen sekä Otto Wille ja Aino Kuusinen. Suomen suurin kommunisti käsittelee sisällissodan jälkeen Neuvostoliittoon paenneiden kohtaloita ja pyrkimystä käynnistää Suomeen vallankumous.

Matilainen toteaa heti teoksen alussa, että tapahtumien kuvaaminen saattaa olla fiktiivistä, tiedon vähyyden, ristiriitaisuuden ja epäluotettavuuden vuoksi. Idea työhön nousi taiteilijan omasta vasemmistolaisuudesta.

– Katsoin jokunen vuosi sitten dokumentin Otto Wille Kuusisesta ja totesin, etten tiedä aiheesta mitään. Koen itseni vasemmistolaiseksi, mutta vasemmistolainen historia on silti vierasta, Matilainen avaa teoksen syntyprosessia.

On vaikea sanoa, kuka oli suurin kommunisti.

– Kun Suomeen tuli pari vuotta sitten ensimmäistä kertaa aikoihin täysin oikeistolainen hallitus, aihe vallankumouksen häviämisestä tuntui entistä ajankohtaisemmalta. Taistelivathan kommunistit monien niiden asioiden puolesta, joihin hyvinvointivaltio perustuu.

Aktiiviset naiset

Matilaisen alkuperäinen ajatus oli tehdä sarjakuva O. W. Kuusisesta. Aihetta tutkiessa esille kuitenkin nousi muitakin kiinnostavia henkilöitä ja kohtaloita. Lopulta materiaalinkeräys levisi henkilöiden lisäksi Suomen ja Neuvostoliiton sekä SKP:n historiaan.

ILMOITUS

– Halusin erityisesti tuoda esiin naistekijöitä ja sitä miten ihmiset toimivat osana verkostoa, eivätkä suinkaan yksin.

Kirjassa Hanna Malm ja Aino Kuusinen ovat vähintään tasavertaisia tekijöitä miesten rinnalla. Malmin ja O.W. Kuusisen välejä hiertää alusta alkaen ihanteiden ja todellisuuden ristiriita. Lopulta Malmin aatteellinen kiihkeys rikkoo Kullervo Mannerin ja Kuusisen välit.

Kahden vuoden kirjaprojektin aikana hahmot tulivat tekijälle tutuiksi.

– Rakastin erityisesti Aino Kuusisen seikkailunjanoa, Arvo Tuomisen toheloimista, Yrjö Sirolan herkkyyttä ja Hanna Malmin poliittista paloa.

Intoa ja epätoivoa

Teos jakautuu kahteen osaan, joista ensimmäinen käsittää vuodet 1918 -1924, sisällissodasta Leninin kuolemaan. Alku on intomielinen, punaiset uskovat itseensä ja Tampereen valloitukseen. Pian on vastassa todellisuus, jossa on paettava Neuvostoliittoon. Aatteen palo ei ole hiipumassa, vaan poliittinen usko tuntuu vahvistuvan. SKP:n perustaminen on lähes hurmoksellista ja vaikka Hanna Malmin ja ja Otto Wille Kuusisen välillä jo kipunoi, tulevat he keskenään toimeen.

Kirjan toinen osa käsittää vuodet 1932–1939, Lapuan-liikkeen noususta talvisotaan. Intomielisyys vaihtuu puolueen sisäisiin puhdistuksiin, vanki- ja työleireihin sekä teloituksiin. Kaiken kuorruttaa Sirolan vainoharhat ja kuolema ja Kuusisen itseään suojeleva tyrannia, jolta ei säästy edes leirille päätyvä vaimo.

Kuvituksellisesti Suomen suurimmassa kommunistissa on vaikutteita neuvostoliittolaisesta avantgardesta. Mustan ja valkoisen lisäksi kirjassa on paljon punaista – myös aivan konkreettisesti.

– Teoksen nimeä inspiroi tänä päivänä suosiossa olevat tosi-tv -ohjelmat. Niissä on tarkkaan sanottu millä perusteilla voittaa. Mielestäni on paljon vaikeampi sanoa, kuka oli suurin kommunisti. Hän joka osasi parhaiten Leninin opit, hän joka selvisi hengissä, vai hän joka ei unohtanut työläisiä?

 

Jesse Matilainen: Suomen suurin kommunisti. Suuri Kurpitsa 2017. 256 sivua.