Jarmo Lintunen

Täytyy antaa kiitos suursijoittaja Ilpo Kokkilan esiintymiselle. Hän ei kainostellut sanoa suoraan, että ei tästä kaikille ole jaettavaa, se vain menee niin. Aikoinaan eduskunnassa eräs kokoomuslainen kansanedustaja sanoi, että köyhyys on luonnonlaki.

Aina ei ole näin ollut.

Suomi on noussut köyhästä kehitysmaasta hyvinvoinnin ja turvallisuuden mallimaaksi, vaikka köyhyyttä ja turvattomuutta on edelleen, mutta se on erilaista. Kehitys on ollut poliittisten päätösten tulosta. Päätettiin muun muassa kansakoulusta (1866), peruskoulu-uudistuksesta (1970-luvulla) ja tehtiin kansanterveyslaki (1972) sekä luotiin kansaneläke- ja 1960-luvulla työeläkejärjestelmä. 1990-luvulla oli vuorossa lasten subjektiivinen päivähoito-oikeus. Ne lisäsivät olennaisesti sosioekonomista tasa-arvoa ja vasemmistolla, keskustan edeltäjällä maalaisliitolla ja ay-liikkeellä on ollut iso merkitys näiden synnyttämisessä ja köyhyyden vähentämisessä.

Sipilä ja Lindström näkevät työttömyyden työttömien omana vikana.

1990-luvun laman jälkeen asennemaailma on muuttunut olennaisesti. Köyhyyden vähentäminen ei ollutkaan enää keskustan tavoitteena. Vasemmiston sisälläkin on ollut ristiriitaisia näkemyksiä, SDP:stä tuli ansiosidonnainen puolue, eikä perusturva enää kiinnostanut.

Pääministeri Sipilän hallitus on oikeistohallituksena saanut toteuttaa ilman suuria mielenosoituksia kovaa politiikkaa köyhyyden ja eriarvoisuuden lisäämiseksi. Sairailta ja pienituloisimmilta leikkaaminen maksujen korotuksilla on ollut täysin kohtuutonta samalla, kun Sipilä on jakanut suurituloisia suosivia veronalennuksia. Työttömät ovat olleet Sipilän erityisen huomion kohteena. Heitä on jo aiemmin kuritettu, mutta tiistain päätökset asumistuen indeksin muutoksesta ja aktiivisuusleikkaukset olivat piste iin päälle.

Pääministeri Sipilä ja työministeri Lindström näkevät työttömyyden työttömien omana vikana. Siksi hallitus kepittää reilusti. Tämä silti, että pitkäaikaistyöttömyys on vain lisääntynyt keppipolitiikan lisääntyessä. Porkkanoita saavat yritykset ja syksyllä hyvätuloiset saavat vielä joululahjaksi lisää veronalennuksia.

Missä viipyy keskiluokan solidaarisuus työttömiä ja köyhiä kohtaan? Missä isot muutostorstait ja massamielenosoitukset? Onko ay-liike hereillä ja hiljaisena hyväksyy tämän kaiken? Onneksi on Vappu! Tehdään siitä massatilaisuuksia ja esitetään vaihtoehtoja nykymenolle.