Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

Opintotuen huoltajakorotukseen kymmenen miljoonaa euroa lisää, ammatilliseen koulutukseen viisitoista. Hyvältä näyttää. Mutta: opintotuesta on tällä hallituskaudella leikattu 112 miljoonaa, ammatillisesta koulutuksesta 190 miljoonaa. Hallitus siis ensin ottaa isolla kädellä ja antaa myöhemmin pienellä takaisin.

Alkuviikon tussahdukseksi jäänyt puoliväliriihi oli kuin Juha Sipilän kuukauden kuluttua kaksi vuotta kestänyt hallituskausi pienoiskoossa. Hallitus on erityisen hyvä perumaan päätöksiään, tosin nyt sitä tehtiin vain pieneltä osin aiemmin aiheutettuun vahinkoon nähden.

Hallituskausi pienoiskoossa riihi oli myös siltä osin, että tavoitteet ja puheet ovat suuria, mutta teot pieniä. Suomessa kaikki muut paitsi perussuomalaiset ovat sitä mieltä, että merkittävä este hallituksen työllisyystavoitteen toteutumiselle on nykyinen jäykkä ja naisia kotiin ajava perhevapaajärjestelmä.

Uudistusta ei ryhdytä edes valmistelemaan, koska perussuomalaiset tarvitsee symbolisia poliittisia voittoja. Tekemättömyyteen tässä asiassa hallitusta kannustaa kesäkuussa odottava kauhuskenaario, jossa perussuomalaisten puheenjohtajaksi valitaan Jussi Halla-aho, puolue lähtee hallituksesta ja aukko joudutaan tilkkimään kristillisillä ja RKP:lla, jolloin hallitusenemmistö kutistuu 101 kansanedustajaan.

Puoliväliriihessä päätettiin työttömyysturvan aktiivimallista. Se on käytännössä työttömien syyllistämistä tilanteessa, jossa työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan uusien julkisesti avoinna olevien työpaikkojen määrä helmikuussa oli 57 000 ja työttömiä työnhakijoita oli yhteensä 332 000.

ILMOITUS

Tässäkin toteutuu se, että isolla kauhalla otetaan ja pienellä annetaan hieman takaisin. Työvoimapalvelujen resursseja hallitus lupaa lisätä 25 miljoonalla eurolla sen jälkeen, kun aktiivisen työvoimapolitiikan määrärahoja on leikattu ja erityisesti pitkäaikaistyöttömiä työllistäneiden järjestöjen eväät syöty.

Työttömien työnhakijoiden aktivointiaste on alle 28 prosenttia. Aktiivimalli tietää paljon uusia karenssipäiviä, jotka leikkaavat työttömyysturvaa 4,65 prosenttia kuukaudessa.

Hallituksen päätavoitteet ovat työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin ja velkaantumisen taittaminen.

Molemmista tiedetään jo puolivälissä, että ne eivät toteudu. Työllisten määrä ja työllisyysaste ovat pysyneet käytännössä ennallaan viimeksi kuluneen vuoden. Valtionvelan oletetaan kehysriihipäätöksessä kasvavan noin 14 miljardilla eurolla kehyskauden aikana ja nousevan 123 miljardiin euroon vuonna 2021.

Mutta onhan tiedossa edes sirkushuveja – ainakin vähäksi aikaa. Perussuomalaiset saavat kulttuuriministerin salkun ja voivat keskittää voimansa postmodernin tekotaiteen kitkemiseen Suomesta. Kun kohu seuraa toistaan, isot asiat jäävät huomaamatta.

kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi