Palkansaaja- ja työnantajajärjestöt ovat hallituksen puoliväliriihen päätöksistä yhtä mieltä vain siitä, että työllisyysaste ei nouse tavoiteltuun 72 prosenttiin.
Järjestöjen mielestä työllisyystavoitteen saavuttaminen edellyttää myös talouskasvua.
Hallituksen esitysten mukaan työllisyys nousee kannustinloukkuja poistamalla, työvoimapalveluja parantamalla sekä satsauksilla matkailuun ja kiertotalouteen. Toimenpiteet ja pilotit aiotaan aloittaa pääosin ensi vuonna.
Oikea suunta, väärä vauhti
Työnantajajärjestöjen mielestä hallituksen puoliväliriihi jäi puolitiehen. Teknologiateollisuuden mielestä suunta on oikea, mutta vauhti riittämätön.
– Hallituksen toimet eivät johda työllisyysasteen riittävään nousuun. Työllisyyden ja talouden pitkäjänteisen kasvun vahvistamisessa syksyn työmarkkinakierroksen merkitys korostuu, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen sanoo.
Palkansaajapuolella veropäätösten jättäminen myöhemmäksi tulkittiin siten, että hallituksen on hyvä olla mukana syksyn liittokierroksella ja turvata veroratkaisuilla ostovoiman kasvu.
Sekä työnantaja- että palkansaajapuolella tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotukien ja määrärahojen lisäystä pidettiin oikeana, mutta riittämättömänä. Akava huomauttaa, että myös ammattikorkeakoulutus tarvitsisi lisämäärärahoja.
Uusi nollatuntiselvitys
Työministeri Jari Lindströmiltä (perus.) odotettiin avausta nollatuntisopimusten rajaamiseksi. Sen sijaan hallitus lupasi uuden selvityksen, jossa käydään läpi myös nollatuntilaisten sairauslomia, irtisanomisaikaa ja työttömyysturvaa.
SAK:n mukaan minimituntimäärästä pitäisi voida laatia laki nykytietojen pohjalta.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mielestä hallituksen esittämä nollatuntisopimusten rajaus vähentää uusien työpaikkojen syntymistä.
– Hallituksen tarkoitus oli luoda edellytyksiä työllisyysasteen nousulle, mutta nollatyösopimusten rajaamisen vaikutus on päinvastainen, EK:n johtaja Ilkka Oksala sanoo.
Hän saa tukea Palvelutyönantajat Paltalta.
– Työn joustavuuden vaikeuttaminen rajaamalla nollatuntisopimusten käyttöä ei luo Suomeen yhtään uutta työpaikkaa, Paltan toimitusjohtaja Riitta Varpe toteaa.
Perhevapaauudistus jumiutui
Palkansaajajärjestöt pettyivät, ettei perhevapaauudistus kiinnostanut hallitusta.
– On harmillista, että perhevapaauudistus jäi lähtötelineisiin. Uudistuksella olisi voitu nostaa työllisyysastetta merkittävästi ja samalla olisi voitu edistää tasa-arvoa, STTK:n pääekonomisti Ralf Sund sanoo.
SAK:n johtajan Saana Siekkisen mielestä tässä tilanteessa olisi pitänyt löytyä poliittista tahtoa ottaa käyttöön kaikki työllistämiskeinot.
– Jatkamme kuitenkin uudistuksen viemistä eteenpäin, sillä nykyistä joustavammilla perhevapailla on iso merkitys naisten asemalle työelämässä.
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder kummastelee, ettei perhevapaauudistuksen valmistelua saatu käyntiin, vaikka taustatyötä on tehty laajasti.
– Ero pienten lasten äitien ja isien työllisyydessä pysyy räikeänä, kun perhevapaajärjestelmä ei kannusta tai mahdollista tasaisempaa hoitovastuun jakamista, Fjäder muistuttaa.
Päivähoitomaksujen alentaminen on järjestöjen mukaan oikeasuuntainen toimi.
Työvoiman liikkumiseen vauhtia
Hallitus haluaa lisätä työvoiman liikkumista antamalla liikkuvuusavustusta myös osa-aikaiseen työhön. Työvoimapalveluihin osoitetaan lisää voimavaroja ja sanssi- ja duunikortit yhdistetään palkkatukikortiksi.
Työttömien omaehtoista opiskelua helpotetaan, tarveharkinnasta aiotaan luopua.
Järjestöt eivät ole ottaneet kantaa, kuinka asumistuen leikkaus vaikuttaa työn vastaanottamiseen tai työvoiman liikkumiseen.
Työttömyysturvan uudistukset hallitus siirsi syksyyn. Lyhytaikaisen työn vastaanottaminen halutaan houkuttelevammaksi ja maahanmuuttajien työllistymistä aiotaan helpottaa.
SAK on huolissaan, että työttömiä uhkaa edelleen ns. aktiivimalli, joka leikkaisi työttömyysturvaa viidellä prosentilla.
Veronumerokäytäntö laajenee
Uusia työpaikkoja haetaan myös harmaata taloutta karsimalla, sillä se antaa lisämahdollisuuksia rehellisille yrittäjille. Rakennusalan veronumerokäytäntö laajennetaan mm. telakoille, ravintoloihin ja siivousalalle. Laajennuksesta tehdään ensin selvitys.
Syksyyn jää myös itsensä työllistäjien yhdistelmäturvan valmistelu. Tarkoitus on ottaa järjestelmä käyttöön ensi vuoden alusta.