Lehtikuva/Mikko Stig

Hallituksella näytön paikka suunnan kääntämisessä ensi viikon kehysriihessä.

Suomi menettää päteviä tutkijoita kiihtyvässä tahdissa, ilmenee tuoreista tilastotiedoista. Vuonna 2015 maasta lähti yhteensä 375 tutkijakoulutettua ja tänne tuli 156. Viime vuotta koskevat Tilastokeskuksen luvut ilmestyvät toukokuussa.

Ensi viikolla ilmestyvässä Acatiimi-lehdessä kerrotaan ennen julkaisemattomista tilastoista, joiden mukaan vuosien 2005–2015 aikana maasta lähti 3 124 tutkijakoulutettua ja tänne tuli 1 963. Nettomaahanmuutto oli siis 1 161 tutkijaa miinuksella.

Suomi menettää osaajia etenkin niin sanottuihin vahvoihin tiedemaihin – Yhdysvaltoihin, Britanniaan, Ruotsiin, Saksaan. Myös Norja on kasvattanut suosiotaan viime vuosina.

Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton mielestä hallitukselta on syytä odottaa ensi viikon puoliväliriihessä toimenpiteitä aivovuodon hidastamiseen. Perjantaina Helsingissä pidetyn liittojen kevätseminaarin aiheena oli Brain exit? –Osaamisvaihtotase tasapainoon.

Osaamistase on miinuksella kaikilla koulutusasteilla. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittajissa lähtijöitä oli noin tuhat enemmän kuin tulijoita. Nämä ihmiset ovat sitä pääomaa, jonka varassa Suomeen pitäisi luoda uutta osaamiseen perustuvaa taloutta ja työpaikkoja.

ILMOITUS

– Tutkijoiden maastamuuttoa ei ole syytä vähätellä. On hyvä, että moni suuntaa urallaan myös ulkomaille, mutta hälyttävää, jos emme enää pysty tarjoamaan paikkoja ulkomaisille osaajille ja paluumuuttajille. Osaamisvirran suuntaa on siis syytä pohtia vakavasti, totesi Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen kevätseminaarin avauspuheenvuorossa.

Ruotsissa voi keskittyä tutkimukseen

Suomi on viime aikoina menettänyt myös nimekkäitä huippututkijoita.

– Monet esimerkiksi Ruotsiin muuttaneet professorit kertovat, että uudessa yliopistossa tukipalvelut ovat kunnossa ja professori voi keskittyä tutkimukseen. Suomi tarvitsee nyt menestystarinoita tänne rekrytoiduista huippuosaajista ja tämä on mahdollista ainoastaan satsauksilla laadukkaisiin tutkimusympäristöihin, jatkoi Professoriliiton puheenjohtaja Kaarle Hämeri.

Liitot katsovat, että yliopisto- ja tutkimusrahoituksen kaventuminen on luonut näköalattomuutta ja vaikuttanut ilmapiiriin. Monilla lähtöajatus on muuttunut lähtöpäätökseksi. Liitot vaativatkin hallitusta kääntämään ensi viikon alun kehysriihessä kelkan tutkimusta ja osaamista arvostavalle uralle myös konkreettisten rahoituspäätösten muodossa.

Tieteentekijöiden liitto ja Professoriliitto vaativat, että mikäli yliopistoja vahvistetaan pääomittamisen kautta, on vaikutuksiin vaadittava mittaluokka vähintään miljardi euroa, sillä toiminnassa näkyvät vain sijoitusten tuotot.

Tekesin tutkimusrahaleikkaukset tulee tasapainottaa lisärahoituksella. Suomen Akatemian kautta jaettavan tutkijalähtöisen perustutkimuksen rahoitusta tulee lisätä.