Lehtikuva/Fabrice Coffrini

”Tavoitteena luoda suotuisa poliittinen maaperä kaupan, markkinoiden ja pääomaliikkeiden vapauttamiselle.”

Helsingin yliopistossa perjantaina 28.4. tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan ylikansalliset eliitit jakavat yhä sitoumuksen yhteenkietoutuneeseen maailmantalouteen, jota määrittää tuotantotekijöiden vapaa liikkuvuus.

Markus Ojala pitää väitöskirjassaan The Making of a Global Elite – Global Economy and the Davos Man in the Financial Times 2001–2011 liberaalin kansainvälisen järjestyksen romahtamista edelleen epätodennäköisenä huolimatta viimeaikaisista geopoliittisista jännitteistä ja kansallismielisten johtajien näyttävästä esiinmarssista.

Ojalan väitöstutkimus kohdistuu erityisesti Maailman talousfoorumiin ja Financial Times -lehteen keskeisinä eliittiviestinnän tiloina. Hän tutki 11 vuoden ajanjaksolta Financial Timesiä. Tutkimus tarkastelee sitä, miten talousfoorumi ja Financial Times edistävät politiikan, talouden ja hallinnon eliittien keskinäistä verkottumista ja keskustelua. Tutkijan mukaan näillä viestintäfoorumeilla eliitit muotoilevat tutkijan yhteisiä käsityksiä talouspolitiikan suurista linjoista ja kurovat umpeen erimielisyyksiä esimerkiksi markkinahäiriöihin puuttumisesta.

Ei-länsimaiset eliitit kytketty mukaan

Tutkimus osoittaa, että talouden globalisaatio ja rahoitusmarkkinavetoisen talousjärjestyksen edistäminen ovat läheisesti kytköksissä talouden ja politiikan eliittien väliseen vuorovaikutukseen ja viestintään. Toisen maailmansodan jälkeen erityisesti länsimaiset, ylikansallisesti toimivat yhtiöt, pankit ja sijoittajat ovat vetäneet talouden ja politiikan eliittien kansainvälisen vuorovaikutuksen muotoja. Tavoitteena on ollut luoda suotuisa poliittinen maaperä kaupan, markkinoiden ja pääomaliikkeiden vapauttamiselle.

– Globalisaation edetessä myös ei-länsimaiset eliitit on pyritty saamaan mukaan kansainvälisiin eliittiverkostoihin, Ojala sanoo.

ILMOITUS

Kaupan vapautta edistämässä

Väitöstyön mukaan kansainväliset talous- ja politiikkafoorumit ja talouteen keskittyvät joukkoviestimet edistävät kaupan, markkinoiden ja pääomaliikkeiden vapauttamista. Lisäksi ne tukevat voimakkaasti pyrkimyksiä ohjata maailmantaloutta ja reagoida yhteisesti markkinahäiriöihin. Näin ne toimivat Ojalan mukaan niin sanotun liberaalin kansainvälisen järjestyksen keskeisinä tukipilareina.

Liberaali kansainvälinen järjestys on perustunut Yhdysvaltojen johtoasemaan ja yhteisesti jaettuihin käsityksiin siitä, että markkinoiden ja pääomaliikkeiden vapauttaminen hyödyttää kaikkia.

– Nämä lähtökohdat kyseenalaistetaan 2010-luvulla yhä voimakkaammin, Ojala toteaa.

Viime vuosikymmeninä on perustettu lukuisia ajankohtaisiin talouden ja politiikan kysymyksiin keskittyviä kansainvälisiä foorumeita ja joukkoviestimiä. Ne tuovat päätöksentekijöitä politiikan, liike-elämän ja hallinnon aloilta yhteiseen keskusteluun ja yhdistävät maailmanlaajuisesti vaikutusvaltaisia henkilöitä. Ojalan väitöstutkimus määrittelee nämä instituutiot ylikansallisen eliittiviestinnän tiloiksi ja arvioi niiden merkitystä maailmantalouden hallinnassa.