Terveydenhuollon ennaltaehkäisevät palvelut, lääkäripalvelut ja hammashoito ovat edelleenkin sidoksissa tuloihin. Palvelujen saatavuudessa on edelleen varsin pysyviä tuloryhmittäisiä eroja, jotka eivät selity terveydentilan eroilla.
Eriarvoisuus näyttää muodostuvan pääosin yksityisten ja työterveyshuollon palvelujen käytöstä. Sen sijaan erikoissairaanhoidossa palvelut näyttävät jakautuvan samansuuntaisesti kuin sairastavuus.
Näiden palvelujen saatavuus on parantunut myös pienituloisilla. Suomessa on edelleen useilla mittareilla tarkasteltuna kansainvälisesti verrattuna suuria väestöryhmien välisiä terveyseroja.
Sosiaali- ja terveyspalveluilla on tärkeä rooli terveyserojen kaventamisessa.
Tulot, koulutus ja ammattiasema vaikuttavat terveyden tilaan. Vain osa eroista selittyy työ- ja elinolojen tai elintapojen eroilla. Myös sosiaali- ja terveyspalveluilla on tärkeä rooli terveyserojen kaventamisessa.
Suurituloisilla yksityiset palvelut
Sosioekonomiset erot näkyvät myös siinä, mitä palveluja käytetään. Suurituloiset käyttävät työterveydenhuoltoa ja yksityisiä lääkäripalveluja pienituloisempia enemmän tarve huomioon ottaen. OECD:n tutkijoiden laskelmien mukaan suurituloiset käyttävätkin lääkäripalveluja suhteessa tarpeeseen OECD-maista eniten Suomessa, USA:ssa ja Virossa.
Terveyskeskusten lääkäripalvelut painottuvat pienituloisiin. Terveyskeskuspalveluja ja sairaalan poliklinikkapalveluja käytettiin suurituloisia useammin alemmissa tuloryhmissä.
Myös miesten ja naisten välillä on eroja. Miehillä kaksi alinta tuloryhmää on käyttänyt muita vähemmän lääkäripalveluja. Naisilla taas lääkäripalvelujen käyttö yleistyi suhteellisen tasaisesti siirryttäessä ylemmistä tuloryhmistä alempiin.
Kuolleisuusriskiä voidaan pienentää
Vältettävissä oleva kuolleisuus on Suomessa vähentynyt, mutta samanaikaisesti tuloryhmien välisten suhteellisten erojen on todettu kasvaneen. Näiltä turhilta kuolemilta voisi välttyä, jos potilas saisi oikea-aikaisia ja tehokkaita terveyspalveluja.
Vältettävissä olevalla kuolleisuudella on raportoitu olleen 1990-luvun alusta viime vuosiin asti käänteinen yhteys tuloihin. Mitä korkeampi tulotaso on, sitä pienempi on vältettävissä oleva kuolleisuus.
Eniten terveyspalvelujen parantamisesta hyötyvät tuloköyhyydessä elävien lisäksi myös huonon työmarkkina-aseman omaavat ja yksin asuvat.