Lehtikuva/Jussi Nukari

Suomeen esitetään tiedustelulainsäädäntöä, joka lisää suojelupoliisin valtuuksia. Hallitus haluaa lain voimaan kiireellisenä.

Vasemmistoliitto suhtautuu kriittisesti tiedustelulainsäädännön kiirehtimiseen. Julkisuudessa on puhuttu muun muassa siviilitiedustelun mahdollistavan perustuslakimuutoksen viemisestä läpi jo tällä vaalikaudella määräenemmistön turvin. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ei kannata tätä, sillä kiire murentaisi perusoikeuksien vahvaa suojaa perustuslaissa.

– Demokratian vaatimuksia ei saa sivuuttaa. Jos tiedustelulainsäädäntöä kiirehditään, muodostetaan samalla ennakkotapaus sille, millä edellytyksillä perusoikeuksista säädetään. Perusoikeuksien suoja on pidettävä vahvana, eikä niiden rajaamiseen tule luoda pikaväylää, Andersson sanoo.

– Perusoikeuksista tulee jatkossakin säätää ainoastaan perusteellisella, yli vaalikausien ulottuvalla harkinnalla ja laajalla parlamentaarisella yhteisymmärryksellä, hän jatkaa.

Sisäministeriön, puolustusministeriön ja oikeusministeriön työryhmät luovuttivat keskiviikkona tiedustelulainsäädännön uudistamista koskevan mietintönsä sisäministeri Paula Risikolle, puolustusministeri Jussi Niinistölle ja oikeus- ja työministeri Jari Lindströmille. Työryhmien mukaan nykyisillä rikostorjuntatoimivaltuuksilla ei voida riittävän varhaisessa vaiheessa havaita kansallisen turvallisuuden uhkia eikä ryhtyä niiden edellyttämiin toimenpiteisiin.

Supo valvomaan verkkoa

Yksi uusi toimivaltuus on suojelupoliisille esitettävä tietoliikennetiedustelu. Sillä tarkoitetaan Suomen rajan viestintäverkossa ylittävään tietoliikenteeseen kohdistuvaa, tietoliikenteen automatisoituun erotteluun perustuvaa teknistä tiedonhankintaa sekä hankitun tiedon käsittelyä. Tiedustelun perusteeksi riittää rikosepäily.

ILMOITUS

Vasemmistoliiton mielestä tiedustelulainsäädännön uudistaminen on tarpeen. Viranomaisilla on oltava käytössään nyky-yhteiskunnan edellyttämät välineet kansalaisten turvallisuuden takaamiseen. Samalla on huolehdittava kansalaisten oikeusturvasta ja riittävästä yksityisyyden suojasta sekä viranomaisten toimien valvonnasta.

”Ei puutu perimmäisiin syihin”

– Valtiot ja viranomaiset harjoittavat aina tiedustelua, joten on tärkeää, että tätä toimintaa säädellään laeilla. Viranomaisten toiminnan on aina pohjauduttava selkeään lainsäädäntöön, Li Andersson sanoo.

Yhteiskunnallista turvallisuutta luodaan Anderssonin mielestä parhaiten kuitenkin muilla keinoilla kuin viranomaistiedustelulla.

– Tiedustelulla ei kyetä tehokkaasti puuttumaan väkivallan ja rikollisuuden perimmäisiin syihin. Kestävää turvallisuutta luodaan pitkällä aikavälillä edistämällä demokraattista ja tasa-arvoista yhteiskuntaa, sekä torjumalla syrjäyttämistä ja eriarvoisuutta.

Vasemmistoliitto paneutuu Anderssonin mukaan perusteellisesti lakiesitysten yksityiskohtiin siinä vaiheessa kun ne tulevat valmiina hallituksen esityksinä eduskuntaan ja ottaa siinä vaiheessa kantaa tiedustelulainsäädännön kokonaisuuteen. Vasemmisto on korostanut tiedustelulainsäädännön yhteydessä käsitteiden tarkkaa määrittelemistä ja rajaamista, toiminnan riittävää valvontaa sekä kansalaisten vahvaa oikeusturvaa.

”Kyse ei massavalvonnasta”

Työryhmä perustelee uutta lakia sillä, että nykyisin tietoa voidaan hankkia ainoastaan, jos epäillään yksittäistä henkilöä yksittäisestä konkreettisesta rikoksesta Suomessa. Jatkossa tietoa olisi mahdollista hankkia myös kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavasta toiminnasta, joka ei ole rikos tai joka tapahtuu ulkomailla sekä kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavasta toiminnasta, jonka taustahenkilö tai taho ei ole tiedossa.

Tietoliikennetiedustelulla ei hankittaisi tietoa tavanomaisesta rikollisuudesta vaan valtuudet tulisivat vain kaikkein vakavimpien Suomeen kohdistuvien uhkien havaitsemiseen. Sellaisia ovat muun muassa terrorismi, joukkotuhoaseet ja Suomeen kohdistuva ulkomainen tiedustelutoiminta.

Työryhmän mukaan valvonta ei koskisi Matti Meikäläisen sähköposteja. Kysymys ei ole massavalvonnasta vaan suojelupoliisin tehtävien kannalta olennaisen viestiliikenteen kohdennetusta tiedustelusta.

”Tietoliikennetiedustelussa viranomaiselle tulee kuitenkin viestiliikenteen seassa myös sellaista tietoa, joka ei liity kansallista turvallisuutta vaarantavaan hankkeeseen. Tällaisessa tapauksessa tieto hävitettäisiin”, työryhmä toteaa.

Turvallisuusympäristö muuttunut dramaattisesti

Kysymykseen tietoliikennetiedustelun ja kansalaisten perusoikeuksien suhteesta työryhmä vastaa lainsäädännön lähtökohdan olevan se, että luottamuksellisen viestin salaisuutta rajoitettaisiin mahdollisimman vähän ja vain sen verran kuin on välttämätöntä.

Lainsäädäntöä työryhmä perustelee Suomen turvallisuusympäristön viime vuosien ”dramaattisella” kansainvälistymisellä ja monimutkaistumisella. Suomen turvallisuutta vakavimmin uhkaavat hankkeet ovat nykyisin lähes poikkeuksetta ulkomaista alkuperää.