Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan viime vuonna sen jäsenyrityksissä toimeenpantiin kaikkiaan 71 työtaistelua. Työtaisteluiden määrä väheni edellisestä vuodesta, mutta EK:n mukaan ongelmat laittomien työtaisteluiden osalta pysyivät ennallaan. Laittomia työtaisteluja oli runsaat 90 prosenttia kaikista työtaisteluista, EK tiedotti tiistaina.
Viime vuonna työtaisteluihin osallistui noin 6 500 työntekijää ja niissä menetettiin lähes 6 600 työpäivää. Toteutuneista työtaisteluista valtaosa eli 60 oli lakkoja, joista EK:n mukaan 97 prosenttia oli laittomia.
Työtaisteluiden määrä ja työtaisteluissa menetettyjen työpäivien osuus pieneni edellisvuodesta huomattavasti, koska vuoden 2015 luvuissa näkyy syksyllä järjestetty maan hallituksen toimiin kohdistunut poliittinen mielenilmaus sekä Postin työehtosopimusneuvotteluihin liittyneet lakot.
– Työtaisteluissa menetetyt työpäivät ovat kuitenkin Suomessa edelleen merkittävät, verrattuna esimerkiksi Ruotsiin tai Saksaan. Vuosina 2006–2015 menetettiin työtaisteluiden takia Ruotsissa keskimäärin vuodessa 5 työpäivää, Saksassa 7 työpäivää ja Suomessa 44 työpäivää tuhatta työntekijää kohti. Meillä on siis vielä kirittävää, EK:n johtaja Ilkka Oksala sanoo.
SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm totesi aiemmin huhtikuussasuomalaisen lakkoherkkyyden olevan myytti. Vielä 1980-luvulla työtaisteluja oli keskimäärin 1 360 vuodessa. Vuosina 2000–2009 työtaistelujen määrä putosi keskimäärin 124:ään vuodessa.
Ruotsin työtaisteluiden vähyydestä Bergholm oli samaa mieltä. Pohjoismaissa työtaisteluiden ykkönen on Tanska. OECD-maiden vertailussa Suomi sijoittuu keskikastiin.
Yleisin syy EK:n jäsenyrityksissä toimeenpannuille vuoden 2016 työtaisteluille oli työvoiman vähentäminen tai sen uhka sekä työnjohdollinen menettely, työn järjestelyt tai henkilöstöpolitiikkaan liittyvä syy.