Lehtikuva/Tommi Anttonen

Viime sunnuntaiset kuntavaalit olivat kirkas viesti äänestäjiltä siitä, mihin suuntaan he Suomea haluavat viedä. Ympäri maan lukemattomat suomalaiset sanoivat kyllä punavihreälle, tasa-arvoiselle ja yhdessä tekemisen Suomelle, samalla kun he sanoivat ei eriarvoistamiselle, yksityistämiselle ja rasismille. Suunta on selvä.

Vasemmisto sai upean vaalivoiton ja etenimme sekä suurissa kaupungeissa että maakunnissa, ja myös monilla perinteisillä teollisuuspaikkakunnilla. Kiitos siitä äänestäjille, ehdokkaille ja lukemattomille vaaleissa vapaaehtoistyötä tehneille!

Paras vertailukohta äänestäjien mielialojen muutokselle ovat vuoden 2015 eduskuntavaalit, joihin nähden erityisesti perussuomalaisten kannatuksen lasku on jyrkkä. Asemiaan ovat vahvistaneet puolestaan nykyinen eduskunnan punavihreä oppositio: sosiaalidemokraatit, vihreät ja vasemmisto.

Vasemmisto sai upean vaalivoiton.

Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kausi on puolivälissä, mikäli se ei kaadu ennenaikaisesti sisäisiin ristiriitoihinsa. Puhtaasti porvaripuolueiden muodostaman hallituksen luulisi olevan aatteellisesti yhtenevä. Hallitus on kuitenkin kulkenut kriisistä kriisiin, kun kokoomus on painostanut hallituskumppaneitaan sosiaali- ja terveyspalveluiden pakkoyhtiöittämisen ja yksityistämisen taakse. Kansalaiset ovat syystä hämillään ja huolissaan.

Ensi keväänä käydään Suomessa ensimmäistä kertaa maakuntavaalit. Maakuntien tärkein tehtävä on sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen. Valitettavasti suorilla kansanvaaleilla valittavien maakuntavaltuutettujen valta on rajoitettu, koska maakunnilla ei ole itsenäistä verotusoikeutta. Niiden rahankäyttö on täysin sidottu valtion määräämään budjettiin.

ILMOITUS

Jos maakunnilla olisi itsenäisempi taloudellinen asema ja verotusoikeus, voisivat kansalaiset maakuntavaaleissa äänestää valtaan sellaisia ehdokkaita ja puolueita, jotka lupaavat palkata lisää työntekijöitä terveys- ja vanhuspalveluihin. Jos budjetti on ulkoa määrätty, ei samaa mahdollisuutta ole.

Maakuntavaalit ovat silti tärkeä välietappi kohti vuoden 2019 eduskuntavaaleja. Seuraava hallitus päättää muun muassa siitä, kuinka kokoomuksen ajaman niin sanotun valinnanvapauden palveluihin aiheuttama kaaos paikataan ja millä ehdoilla hyvinvointipalveluista päätetään maakunnissa. Maakuntavaltuustoille voidaan silloin myös antaa vahvempi asema.

Kiitos kaikille vasemmiston äänestäjille ja vapaaehtoisille kuntavaalien eteen tehdystä työstä! Hengähdysaikaa ei ole paljon, sillä jo ensi tammikuussa ovat edessä presidentinvaalit, joissa vasemmiston Merja Kyllösellä on hyvät mahdollisuudet menestykseen. Presidentinvaaleissakin tarvitaan vasemmiston asiantuntevaa, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia puolustavaa järjen ääntä.

Kirjoittaja on vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja.