Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

Kävin henkisen taistelun arvostetun liikenneyhtiön nettisivuilla. Halusin ostaa sen palveluita. Kaikkea toissijaista oli tarjolla: paalupaikoilla, muun muassa kymmenkunta erilaista minulle merkityksetöntä lisäpalvelua.

Oman tuskansa aiheutti omituisella logiikalla luotu asiajärjestys – joka ei todellakaan ollut sama kuin asiakkaan tärkeysjärjestys. Kaiken kruununa oli vielä varauslogiikan rippeetkin tuhoava lay-out. Ilmeisesti haussa oli se kuuluisa ”erottava tekijä”. Sillähän mainostoimistot tapaavat selittää luomansa kummallisuudet.

Pääsin kuitenkin loppumetreille. Pääasia löytyi, mutta ei sillä painoarvolla korostettuna, mikä sille olisi kuulunut. Yrittäessäni hyväksyä varausta kone läväytti punaisella präntätyn ilmoituksen: jotain oli jäänyt tekemättä, mutta mitä, sitä ei tietenkään kerrottu. Alkoi uusi kahlaus alkuun ja yritys etsiä hyvin kätketty pylpyrä. Löytyihän se, ja onneksi hiukan ennen, kuin varausyritys ehti mennä vanhaksi.

Miksi tämä on tällaista? Tekevätkö nettimaakarit sivuja toisilleen, eivätkä tavallisille ostajapulliaisille? Eivätkö kuluttajaystävälliset sivut olisi varsinainen kilpailuetu kaupankäynnissä? Olen lopen kyllästynyt e-kaupan tapaan toimia näin.

Löytyisipä Suomesta yhteisö, joka ottaisi tehtäväkseen arvioida nettisivuja! Se voisi jakaa vuosittaiset ruusut kuluttajaystävällisimmille sivuille ja risut kehnoimmille. Saattaisipa asiakaslähtöisyyskin ruveta löytymään.

Otto Favén
Vantaa