Hannu Lukkarinen

Sunnuntaina valittavat uudet kunnanvaltuustot aloittavat työnsä ainakin pääosin tyydyttävissä taloudellisissa oloissa. Erot kuntien välillä ovat kuitenkin isot. Sote- ja maakuntauudistuksen epäselvyys haittaa tulevaisuuden suunnittelua.

Tilastot kertovat, että Suomen kuntasektorilla menee kohtuullisesti: velkaantumistahti on hidastunut, menojen kasvu on viime aikoina ollut erittäin maltillista, veroäyrejä on tänä vuonna laskettu enemmän kuin aikoihin ja vuosikatteet ovat vahvistuneet – keskimäärin. Keskiarvojen katveeseen jää kuitenkin monta huolenaihetta.

Samaan aikaan kun esimerkiksi Helsinki teki viime vuonna ylijäämää 465 miljoonaa euroa, osa kunnista joutuu ottamaan velkaa jo käyttötalousmenoihinkin. Uusia valtiovarainministeriön tarkkailussa ja ohjauksessa olevia kriisikuntia ei vuonna 2016 kuitenkaan tullut.

Kuntien menojen vähäinen kasvu selittyy osittain investointien lykkäämisellä. Tarpeet ovat suuria: rakennusten välttämättömiä korjauksia ja infrastruktuurin, kuten vesi- ja viemäriverkoston sekä katujen rakentamista ja korjaamista. Jos näitä ei hoideta, kustannukset ovat tulevaisuudessa vielä isompia.

”Liikevaihto” ja tulot puolittuvat, toki myös menot, mutta kuntien velat ja vastuut jäävät pääosin ennalleen.

– Korjausvelka-aukko on vähintään seitsemän miljardia euroa. Sitä pitäisi kuroa umpeen erilaisilla keinoilla, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.

Kuntaliitto esitti äskettäin tätä varten valtion ja kuntien määräaikaista korjausvelkaohjelmaa. Sen osana Valtion asuntorahastosta voitaisiin myöntää avustuksia kuntien infrastruktuurin korjaamiseen. Alueellisia hankkeita voitaisiin toteuttaa perustamalla kuntien ja valtion yhteisiä infrayhtiöitä. Niiden omistajaksi voisi tulevaisuudessa tulla myös maakunta.

ILMOITUS

Sote hämärtää tulevaa

Jos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy hallituksen esityksen mukaisesti kunnilta maakunnille vuoden 2019 alussa, kuntatalous jakaantuu kahtia.

– ”Liikevaihto” ja tulot puolittuvat, toki myös menot, mutta kuntien velat ja vastuut jäävät pääosin ennalleen. Se aiheuttaa isoja riskejä, varoittaa Reina.

Uudistuksessa on vielä paljon epäselvää, mikä hankaloittaa tulevaisuuden suunnittelua. Taloudellisesti tämäkin muutos tulee arvioiden mukaan kohtelemaan eri kuntia hyvin eri tavalla.

Uudistuksen valmisteluun kuluu jo jonkin verran kuntien työntekijöiden työaikaa. Jatkossa tarvitaan myös esimerkiksi palvelujen ostoja ja konsultointia. Kuntaliitto ja valtiovalta käyvät parhaillaan vuoropuhelua siitä, miten näitä kustannuksia korvataan kunnille.

Työllistäminen kannattaa

Kuntataloutta nakertaa myös kilpailukykysopimus. Kuntien valtionosuuksia leikataan julkisen sektorin lomarahojen leikkauksesta sekä työajan pidennyksestä saatavien säästöjen perusteella. Työajan pidennyksestä ei tällä tietoa kuitenkaan olla saamassa hallituksen olettamaa säästökertymää.

Talouden orastavasta noususta huolimatta kuntien verotulojen kasvu näyttää Reinan mukaan maltilliselta. Ratkaisevaa on myös työllisyyskehitys. Siihen kunnat voivat itsekin jonkin verran vaikuttaa. Kunnat joutuvat maksamaan aktivointitoimien ulkopuolella olevista työttömistä sakkomaksuja Kelalle, joten työharjoittelujen, työvalmennuksen ja myös palkkatuetun työn tarjoaminen kannattaa. Nämä ovat Kuntaliiton mukaan tärkeitä keinoja myös maahanmuuttajien kotoutuksessa ja työllistämisessä.

Äänestäjien valinnoilla sunnuntain kuntavaaleissa on iso merkitys, oli kunnan taloudellinen tilanne millainen tahansa. Vakavaraisissa kunnissa päätetään hyvän jakamisesta ja investoimisesta, köyhemmissä kunnissa siitä, miten vähät resurssit käytetään oikeudenmukaisesti ja miten suunnataan kohti parempaa.

Ylijäämäinen Turku pihistää palveluista

Useimpien suurten kaupunkien tavoin Turun talous on jokseenkin hyvässä kunnossa. Tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä vuodesta 2009 saakka. Viime vuonna ylijäämää kertyi 28 miljoonaa euroa.

– Taloustilanne on hyvä, ja kaupungin johto esittääkin isoja hankkeita tuleville vuosille. Rahaa tuntuu löytyvän, vaikka toisaalta peruspalveluista leikataan, ihmettelee vasemmistoliittoa Turun kaupunginhallituksessa edustava kaupunginvaltuutettu Johannes Yrttiaho.

Palveluja on Yrttiahon mukaan toistuvasti alibudjetoitu, ja budjettien ylittymisellä on sitten perusteltu heikennyksiä ja yksityistämisiä.

– Palveluja on keskitetty, ja asiakasmaksut ovat nousseet.

Kaupunki on lakkauttanut esimerkiksi omia päivähoitopaikkojaan ja suosinut yksityistä hoitoa, johon se antaa palveluseteleitä. Lisäksi kaupungin tilojen välttämättömiä remontteja on laiminlyöty. Kun sitten sisäilmaongelmaisia päiväkoteja on jouduttu sulkemaan, hoitoa on ulkoistettu yksityisille.

Yksityinen hoito tulee monesti perheille kalliimmaksi eikä kaupunki pysty suoraan huolehtimaan sen laadusta. Parhaillaan Lounais-Suomen Aluehallintovirasto tutkii Touhula Varhaiskasvatus Oy:n Varissuon päiväkodin toimintaa, koska sinne on muun muassa otettu tiloihin ja henkilökuntaan nähden liikaa lapsia. Yrttiaho on tehnyt asiasta selvityspyynnön kaupunginhallitukselle.

Yrttiaho pelkää, että palvelujen laaja ostaminen yksityisiltä voi lisätä myös kaupungin kustannuksia, vaikka pyrkimys on päinvastainen.

Omaisuutta enemmän kuin velkaa

Tiukkaa talouslinjaa on perusteltu Turun velkaantuneisuudella. Uutta velkaa on otettu viime aikoina lähinnä kaupungin tytäryhtiöiden, kuten Turun Energian investointeihin. Yrttiaho muistuttaa, että Turun omaisuus on monin verroin velkoja suurempi.

Kaupungin leikkuri on iskenyt myös henkilöstöön samalla, kun Turku kärsii edelleen yli 15 prosentin työttömyydestä.

– Kokoomusjohtoiselle kaupungille riittävät kuntouttavat toimenpiteet, joiden aikana kaupunki ei joudu maksamaan niin sanottuja Kelan sakkomaksuja. Työsuhteisiin tapahtuvaa työlllistämistä on aivan liian vähän, Yrttiaho korostaa.

Yrttiaho ennustaa talouskurilinjan jatkuvan, elleivät voimasuhteet kuntavaaleissa muutu. Sote-uudistukseenkin liittyy isoja riskejä: verorahoituksen kaventuminen ja toimintojen siirtyminen maakuntiin saattaa nakertaa kuntien velanhoitokykyä ja nostaa lainarahan hintaa.

Yrttiaho toteaa myös paikallisen demokratian ja itsehallinnon kapenevan, kun uudistus vie suuren osan nykyisistä kuntapalveluista valtion budjettiohjauksen alle.

Vehmaa petraa vanhushoivaansa

– Huono, vastaa kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen Pirkko Tammelin (vas.) suoraan, kun häneltä kysyy Vehmaan kunnan taloudellista tilannetta.

Vajaan 2 300 asukkaan varsinaissuomalaisen kunnan tilinpäätökset ovat olleet pitkään alijäämäisiä. Veroäyriä on jouduttu useasti nostamaan, nyt se on 22,25 prosenttia.

– Meillä on hyvin iäkäs väestö ja vähän veronmaksajia, Tammelin selittää.

Monen muun kunnan tapaan Vehmaallakin on ollut riesana homekoulu.

– Viime vuonna koko koulu purettiin ja jouduttiin ottamaan väistötiloja käyttöön. Jo pelkästä purkamisesta tuli 600 000 euron pakollinen kertapoisto. Se vie pienen kunnan tilinpäätöksen jo ihan kuralle, Tammelin harmittelee.

Attendo torjuttiin

Palvelujen saatavuus ja laatu on pystytty säilyttämään. Vast’ikään terveysjätti Attendo yritti tulla kuntaan tuottamaan vanhusten hoivapalveluja. Tammelin vastusti esitystä, ja lopulta kunnanvaltuusto päättikin äänestyksen jälkeen pitää nämä palvelut kunnan omana toimintana.

– Meillä on ollut kaksi vanhusten tehostetun palveluasumisen yksikköä, joista toinen suljetaan sisäilmaongelmien vuoksi. Keskittämällä toiminnot yhteen yksikköön pystymme tarjoamaan niitä tehokkaammin, Tammelin kertoo.

Pyrkimyksenä on trimmata kunnan oma vanhuspalvelutuotanto sellaiseen kuntoon, että sote-uudistuksen toteuduttua maakunta ostaisi palvelut sieltä.

Tammelin ennakoi, että tulevallakin valtuustokaudella Vehmaalla väännetään kättä yksityistämisistä.

– Näen vasemmiston mukanaolon valtuustossa erityisen tärkeäksi siksi, että pystyttäisiin pitämään palvelut omissa käsissä. Keskusta ja kokoomus olisivat yksityistämässä niin ruokapalvelut kuin kaikki sosiaalipalvelut.

Valoisia tulevaisuudennäkymiä kuntaan tuo Uudenkaupungin autotehdas, joka on palkkaamassa yli tuhat uutta työntekijää. Vehmaalta sinne on matkaa vain 25 kilometriä, ja kysyntä asunnoista on jo ollut runsasta.