Elias Lönnrotin (1802–1884) laajaan verkostoon kuuluivat suomalaisen kansallismielisen oppisivistyneistön keskeiset vaikuttajat. Lönnrot myös säilytti ja dokumentoi tarkasti kirjoittamansa ja vastaanottamansa kirjeet.
Nyt – julkaisutyön ensimmäisessä vaiheessa – Elias Lönnrotin kirjeenvaihto -julkaisu on tärkeä lähde 1800-luvun oppi- ja kulttuurihistoriaan sekä folkloristiikan, kirjallisuuden ja kirjeenvaihdon kulttuurin tutkimukseen. Suuri kaksikielinen korpus kertoo myös vanhan kirjasuomen muokkaamisesta nykysuomeksi, Lönnrotin tutkimusmatkoista, Kalevalan syntyvaiheista sekä oppineiston arjesta, sanoo tutkija Niina Hämäläinen.
Kaikista kirjeistä julkaistaan korkealaatuinen digitoitu kuva ja asiantuntijan laatima kansainvälisiä standardeja noudattava XML/TEI5 -koodattu transkriptio. Lisäksi kirjeissä esiintyviä henkilöitä, sanoja ja käsitteitä sekä kirjeiden kontekstia selvennetään kommentaareissa.
Elias Lönnrotin kirjeenvaihto on toteutettu avointa tiedettä ja digitaalisten ihmistieteiden tutkimusta ajatellen. Kaikki data, niin kuvat, transkriptiot kuin metatiedotkin, ovat vapaasti ladattavissa koneluettavina tiedostoina.
Hämäläisen mukaan Lönnrotin kirjeenvaihto on kulttuurihistoriallisesti ja kielitieteellisesti ainutlaatuinen aineisto, jota Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa on työstetty julkaistavaksi 1980-luvulta alkaen.
Verkkojulkaisu avaa keskeistä suomalaista kulttuuriperintöä kaikkien käytettäväksi. Se on osa SKS:n Avoin tiede ja kulttuuriperintö -hankekokonaisuutta. Lönnrotin kirjeenvaihdon julkaisuvaihetta on rahoittanut Jane ja Aatos Erkon säätiö.