Yrjö Mattila
Suomen sosiaalioikeuksien seuran SOSS:n puheenjohtaja,eläkkeellä.
Työskennellyt viimeksi Kelan tutkimusosastolla johtajana.
”Rikkomuksia ei ole sanktioitu.”
Selfie
Miksi Suomen sosiaalioikeudellinen seura on kannellut työntekijöiden irtisanomissuojasta kahdesti Euroopan sosiaalisten oikeuksien komiteaan, puheenjohtaja Yrjö Mattila?
– Suomi sai jo vuonna 2008 komitealta huomautuksen irtisanomisen vahingonkorvauksesta. Suomi on saanut huomautuksen myös siitä, että meillä ei ole irtisanotun takaisinottovaihtoehtoa. Näistä kantelimme.
– Toinen kantelu koski työntekijöiden kollektiivista irtisanomissuojaa. Vuonna 2014 väkeä heitettiin yrityksistä pihalle suruttomasti. Epäilimme, että massairtisanomisissa ei ole jokaisen kohdalla selvitetty lain edellyttämällä tavalla irtisanomisen syytä. Myös se epäilytti, onko katsottu mahdollisuus siirtyä toiseen työhön ja kouluttautua uuteen ammattiin.
Miten kanteluissa kävi?
– Jälkimmäisessä tuli takkiin. Komitea katsoi, että työntekijöiden kollektiivinen irtisanomissuoja vastaa Euroopan sosiaalisen peruskirjan vaatimaa tasoa. Tosin komitea vetosi vahvasti siihen, että Suomessa työnantajan pitää yhdeksän kuukauden ajan kutsua irtisanottu takaisin töihin, jos yritys tarvitsee lisää työvoimaa. Valitettavasti määräaikaa laskettiin tämän vuoden alussa neljään kuukauteen. Meidän mielestä työnantajan vastuuta irtisanomisista pitää lisätä. Hyvä keino olisi maksaa irtisanomishyvitys työpaikkansa menettäneelle. Näin tehdään Saksassa ja myös Ruotsissa, jossa vanhimmat työntekijät on suojattu taloudellis-tuotannollisissa irtisanomisissa.
– Toisen kantelun voitimme. Komitea katsoi, että työntekijöiden irtisanomissuoja ei vastaa kaikilta osin peruskirjan vaatimaa tasoa. Komitea katsoi, että irtisanotulle on maksettava riittävä korvaus tai muu sopiva hyvitys.
Aiotteko viedä voittamaanne asiaa eteenpäin?
– Meillä on suunnitteilla tehdä asiassa neuvotteluesitys työlainsäädännöstä vastaavaan työ- ja elinkeinoministeriöön.
Suomessa ei tunnuta juurikaan arvostavan sosiaalisten oikeuksien peruskirjaa, vaikka eduskunta onkin uudistetun peruskirjan hyväksynyt. Miksi näin?
– Ehkä Suomessa katsotaan, että työmarkkinajärjestöt sopivat näistä. Tai että tämä on ulkopuolinen puuttuminen Suomen sisäisiin asioihin. Rikkomuksia ei ole sanktioitu. Ajatellaan, että sama se jos tulee huomautuksia.
Miksi tarvitaan sosiaalioikeuksien seura?– Seura pyrkii vaikuttamaan siihen, että sosiaaliset oikeudet toteutuisivat Suomessa. Se on ydinasia. Suomelle pitää antaa sikäli tunnustus, että meillä kansalaisjärjestöille on annettu mahdollisuus kannella Euroopan Neuvostoon.
– Muistutan, että tämä ei ole puoluepoliittinen seura. Kaikki sosiaalisista ihmisoikeuksista kiinnostuneet ovat tervetulleita seuran jäseniksi.
Yrjö Mattila
Suomen sosiaalioikeuksien seuran SOSS:n puheenjohtaja,eläkkeellä.
Työskennellyt viimeksi Kelan tutkimusosastolla johtajana.
”Rikkomuksia ei ole sanktioitu.”