Vauhtia riittää Sipilän joukkueen puolivälierissä. Ihmemies aikoo viikossa pistää puikkoihin kuntien, sairaanhoitopiirien, maakuntaliittojen ja muidenkin sadat kriittiset lausunnot valinnanvapaudesta. Vaikuttaa siltä, että muutokset on jo tehty Sipilän ja Orpon kabinetissa ennen lausuntoajan päättymistä. Vähintään yhtä kiire tulee kasvupalvelulain kanssa. Ai, mikä kasvupalvelulaki! Niin, sehän on jäänyt tässä hässäkässä sote-lakiesitysten varjoon.

Kyse on ihan yhtä isoista muutoksista TE-palveluihin, siis arkikielellä työkkäriin ja yrityspalveluihin, ELY-keskuksiin jne. Ne siirretään uusiin maakuntiin ja toimintaa ohjaa yksi kasvupalvelulaki ja siitä on poistettu työ- ja elinkeinoministeriön ohjaus, mikä on ihan hurjan iso muutos. Kukaan ei tiedä, mihin se johtaa. Kuten arvata saattoi, myös kasvupalvelut yksityistetään.

Suorastaan jännittävää on, miten perustuslakivaliokunta arvioi merkittävää julkisen vallan käyttöä. Tähän saakka yksityinen toimija ei ole voinut tehdä päätöksiä, jotka on katsottu merkittäväksi julkisen vallan käytöksi. Nyt osa tehtävistä jää maakunnan liikelaitoksen päätettäväksi ja muut ovat kaupan.

Kiinnostaako yrityksiä lainkaan vaikeasti työllistyvien tilanteet?

Barona, VMP, OPTEAM ja muutamat muut rekrytointi- ja vuokrafirmat odottavat kieli pitkällä jättipottia. Valtion raha maistuu hyvälle, kun asiakkaat ovat valmiina, ja valtio odottaa rahatukko kädessä, mitä yritykset saavat aikaan. Vai tehdäänkö tässäkin järjetön ”raha seuraa asiakasta” -valinnanvapausmalli?

Kiinnostaako noita yrityksiä lainkaan vaikeasti työllistyvien tilanteet ja monialaiset työ- ja toimintakyvyn arvioinnit? Lakkautetaanko heidän TYP-palvelut, kun laki kumotaan? Miten maakuntavaltuusto jakaa rahat soten ja kasvupalveluiden välillä? Kysymyksiä on yhtä paljon ilmassa kuin sote-uudistuksessakin.

ILMOITUS

Sekin mietityttää, mitä tapahtuu kuntien työmarkkinatuen Kela-osuuksille, siis siirtääkö valtio työttömyyssakot maakunnille vai jäävätkö ne kuntiin. Kunnat maksoivat viime vuonna yli 427 miljoonaa euroa valtiolle siitä, että niiden alueella oli yli 300 päivää työmarkkinatuen passiivirahalla olleita työttömiä. Yksistään Oulu maksoi yli 23 miljoonaa euroa. Järjettömiä summia rahaa, joka pitäisi käyttää työllistämiseen tai työnjakamiseen. Tästäkin voisi puhua kuntavaalipaneeleissa.

Joitakin vihjeitä muutoksista voi kuunnella tallenteesta, joka on tehty eduskunnan avoimessa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kuulemisessa 1. 3. 2017. Se löytyy valiokunnan sivuilta.

Kirjoittaja on Pohjois-Pohjanmaan sote-valmistelun poliittisen ohjausryhmän varapuheenjohtaja.