Kivenheiton päässä kaupungin ydinkeskustasta sijaitseva Kangas on Jyväskylän merkittävin aluekehityshanke. Tavoitteena on 6 000 asukkaan ja yli 2 000 työpaikan resurssiviisas ja älykäs kaupunginosa, jossa eletään kestävän elämäntavan mukaisesti monipuolisen kulttuurin keskellä.
Jyväsjärveen johtavan Tourujoen varrella Jyväskylän keskustan tuntumassa valmistettiin paperia yli 130 vuoden ajan. Kankaan paperitehtaan viimeiseksi pyörittäjäksi jäänyt eteläafrikkalainen Sappi-konserni lopetti tuotannon vuoden 2010 alussa ja myi tehtaan kiinteistöineen entiselle omistajalle M-realille. Siinä vaiheessa Jyväskylän kaupunki käytti etuosto-oikeuttaan.
Noin 26 hehtaarin tehdasalue siirtyi Jyväskylän kaupungin hallintaan noin 13 miljoonan euron kauppahinnalla. Kaupassa tuli myös noin 92 000 kerrosneliömetriä kiinteistöjä alueelta, jonka erottaa kaupungin ydinkeskustasta vain hiljaa virtaava kapea Tourujoki. Kauppahinnasta käytiin kovasti keskustelua.
Alueen uudeksi maamerkiksi nousee 16-kerroksinen opiskelijatalo KOAS-Tower.
– Kankaan alueen hintaa pidettiin kalliina, mutta kritiikki on hälventynyt, kun hanke lähti niin ripeästi ja näyttävästi liikkeelle. Meidän ryhmämme on pitänyt tärkeänä, että kaupungilla on itsellään riittävästi maata kaavoitettavaksi ja että kaupunki kaavoittaa vain omaa maataan, sanoo vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Eila Tiainen.
Erilainen kuin Lutakko
Jyväskylässä on kokemusta vanhan teollisuusalueen ”uusiokäytöstä”, kun aiemmin entinen Schaumanin teollisuusalue Lutakossa Jyväsjärven rannassa kaavoitettiin pääosin asuinkäyttöön. Kankaalla avautui kuitenkin aivan toisenlaiset mahdollisuudet.
– Kankaalla päästiin kaavoittamaan omaa maata ja suunnittelemaan aluetta ideakilpailun pohjalta uudenlaisin periaattein. Alusta lähtien kaupunkilaiset ovat päässeet vaikuttamaan suunnitteluun, on ollut monenlaisia seminaareja, tapahtumia ja kilpailuja. Nyt kun ensimmäiset asukkaat ovat muuttaneet Kankaalle, heidän näkemyksillään on suuri merkitys alueen jatkokehittämiseen, Tiainen kommentoi.
Hankejohtaja Anne Sandelin kuvaa Kankaan aluetta kaupungin strategisesti tärkeimmäksi hankkeeksi. Kankaan alueen rakentamisen tekee erityiseksi sen sijainti aivan kaupungin ydinkeskustan vieressä.
– Rakennamme keskustan laajennusaluetta. Erityistä on kokonaisvaltainen ote, joka mahdollistaa kaupungin ohjausvoiman käyttämisen uusien kehitysajatuksien läpi viemiseksi. Kun alueella on monia toimijoita, yksin aikatauluista kiinnipitäminen on työlästä eikä talouden tasapainossa pitäminenkään ole helpoimmasta päästä.
Projektipäällikkö Ora Nuutisen mukaan Kangas ei ole tyypillinen aluerakentamiskohde. Siitä käytetäänkin nimitystä kaupunkikehityskohde tai vielä hienommin kehitysalusta.
– Kangas on Jyväskylän keskustan laajennus ja siitä tulee myös toiminnallisesti osa keskustaa. Sinne tulee asumisen lisäksi muun muassa työpaikkoja ja palveluja sekä virkistystä. Entistä suljettua teollisuusaluetta on pyritty monin tavoin avaamaan, ja sen suunnitteluun osallistamaan kaupunkilaisia. Kankaalla toteutetaan ja testataan monia uusia asioita.
Asukkaita piipun juureen
Asuntorakentaminen etenee nyt jopa suunniteltua paremmalla vauhdilla. Ensimmäiset asukkaat muuttivat jo tammikuun lopulla uusiin kerrostalokoteihinsa alueen teollisuushistorian maamerkiksi jäävän, vuonna 1936 rakennetun tiilipiipun juureen. Alueen uudeksi maamerkiksi nousee 16-kerroksinen opiskelijatalo KOAS-Tower, jonka on määrä valmistua ensi vuoden syksyllä.
Tavoitteena on saada alueelle mahdollisimman monipuolinen asumismuotojakauma ja väestöllinen tasapaino. Kankaalle mahtuu omistus-, asumisoikeus-, vuokra-asumista ja myös uusia malleja kehitellään. Asukkaiksi halutaan sekä työikäisiä lapsiperheitä, sinkkuja, vanhuksia, opiskelijoita että erityisryhmiä.
Nostureita törröttää Kankaan alueella useita. Suunnitelmien mukaan tämän vuoden aikana olisi joko valmiina tai käynnissä kymmenkunta asuntokohdetta, pysäköintitalo, toimistorakennus ja päiväkoti.
Työpaikkoja Kankaalla on jo nyt paljon enemmän kuin paperinvalmistuksen viimeisinä vuosikymmeninä. Ensimmäisenä vanhaan tehtaan siipirakennukseen muutti aiemmin Petäjävedellä toiminut käsi- ja taideteollisuusalan ammatillinen koulutus. Luova kampus muodostuu käsi- ja taideteollisuusalan, kuva- ja media-alan sekä tekstiili- ja vaatetusalan toimijoista sekä Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituottajista ja yhteisö-pedagogeista.
Kankaan alueella toimii jo nyt useita kymmeniä yrityksiä. Projektipäällikkö Nuutinen arvelee, että alueen yrityksissä ja oppilaitoksissa on noin 200 työpaikkaa ja rakentamisessa toinen mokoma.
– Talonrakentaminen alkaa olla kiivaimmillaan. Rakentajien määrä vaihtelee, mutta arvioisin senkin olevan lähellä 200 henkilöä. Tavoitteeseen, 2 101 työpaikkaa, on vielä matkaa, mutta on aikaakin.
Älykkäitä ratkaisuja
Vanhasta Paperitehtaasta kehitetään alueen rakentajien, YIT:n ja Skanskan sekä kaupungin pysäköintiyhtiön muodostaman yhtiön voimin alueen sykkivää sydäntä, jossa palvelut, työpaikat ja asuminen kohtaavat.
Pohjoismaiden suurimpiin rakennusyhtiöihin kuuluva Peab Oy aikoo rakentaa Kankaalle 15 000 neliön suuruisen Business Garden -toimistotalon, joka valmistuessaan tarjoaisi tilat yli tuhannelle työntekijälle. Rakennustyöt saattavat käynnistyä jo ensi vuonna.
Työpaikkarakentamisen vauhdittamiseksi Kankaalle pyydystetään korkean osaamisen ankkuriyritystä, jonka ympärille voisi sitten syntyä monipuolinen yritysklusteri. Hankejohtaja Sandelinin mukaan ankkuriyrityksen odotetaan hyödyntävän ”Viisaan Kankaan” ratkaisuja.
Viisas Kangas pitää sisällään resurssiviisaita ja älykkäitä ratkaisuja, kuten sähköisen lukituksen, kyberturvallisuuden, oman valokuituverkon, älykkään ja reaaliaikaisen energiankulutuksen seurannan, aurinkosähköä, pysäköinnin yhteisjärjestelyn, kevyen liikenteen suosimisen ja uudenlaisen prosenttikulttuurin.
Kankaalla pyritään luomaan luonnonvaroja säästäviä ja kestäviä elämäntapoja edistäviä toimintamalleja, joita voidaan edelleen hyödyntää muissakin kaupungeissa.
Prosenttikulttuurilla taidetta ja tapahtumia
Taide ja kulttuuri näkyvät vahvasti uudistuvalla Kankaan alueella, jossa prosenttikulttuuriperiaatteen mukaisesti noin prosentti alueen rakennuskustannuksista käytetään kulttuuritapahtumien ja taiteen tekemiseen.
Kulttuuriprosentti kerätään Kankaalla rakennuttajilta tonttien myyntihinnoista, maankäyttömaksuista sekä kiinteistöjen rakennuskustannuksista. Keräyksestä sekä hallinnoinnista vastaa Kankaan Palvelu Oy. Rahaa kulttuuriin arvioidaan kertyvän noin 5,5 miljoonaa euroa.
Alueen taidetyöryhmä, jossa myös rakennuttajat ja asukkaat ovat mukana, päättää minkälaiseen taideteokseen tai esitystaiteen tapahtumaan varat sijoitetaan. Alueen taidekoordinaattoriksi palkatun Kirsi Pitkäsen mukaan tämänkaltaista prosenttiperiaatetta ei ole toteutettu aiemmin missään muualla Suomessa.
Helsingin Arabianranta ja Joensuun Penttilänranta toimivat vielä ”vanhanaikaisella” prosenttiperiaatteella, joka koskee siis yksittäisiä rakennushankkeita. Kankaan prosenttikulttuuri mahdollistaa Pitkäsen mukaan suurempien töiden tilaamisen ja toisaalta myös alueen elävöittämisen erilaisilla tapahtumilla, joita jo tähänkin mennessä on Kankaalla järjestetty.
Vuorovaikutteista taidetta
Kankaan alueella on jo kolme pysyvää taideteosta. Ensimmäisenä paikkansa löysi Tommi Toijan Rantaan syntynyt. Juuri uusiin asuntoihinsa muuttaneet ja muut kaupunkilaiset saavat ihailla Anna Ruthin koko talonkorkuista digiprinttiä ja Mika Natrin talon julkisivuun muurattua, lasitiilistä teosta.
Taidekoordinaattori Pitkäsen mukaan Kankaalle on tulossa myös integroitua taidetta. Esimerkiksi alueen palvelutaloon ja ryhmäkotiin tulee Maija Holman, Pasi Rauhalan ja Teemu Lehmusruusun teokset, joista osa on vuorovaikutteisia ja osa esimerkiksi auttaa tilojen tunnistamisessa ja liikkumisessa.
Ensimmäisen pysäköintitalon taiteilijat Jaakko Niemelä ja Helena Hietanen tekevät tiivistä yhteistyötä talon suunnittelijan kanssa ja Kaisa Berryn työn tarkoitus on ohjata talon käyttäjiä.
Suuren kiinnostuksen kohteena on myös Kuvataideakatemian professori Villu Jaanisoo, joka tekee Kankaalle yhdeksi maamerkiksi veistoksen kierrätysmateriaaleista. Odotettavissa on myös Kankaan aukion taidekilpailu.
Prosenttikulttuurin odotetaan edistävän myös paikallisten taiteilijoiden työllistymistä, lisäävän taiteen saavutettavuutta, alueen viihtyvyyttä ja yhteisöllisyyttä sekä nostavan koko asuinalueen arvoa ja kiinnostavuutta.
Prosenttitaideperiaatteensa ansioista Kankaasta on Eila Tiaisen mielestä tulossa mielenkiintoinen ja korkeatasoinen sekä epäilemättä myös viihtyisä kulttuurin esittämispaikka.
– Hieman minua kuitenkin harmittaa, etteivät kulttuuritoimijat saaneet havittelemiaan vanhoja tehdaskiinteistöjä, jotka kaupunki myi alueen kahdelle rakentajalle. Mutta ehkäpä rahat eivät antaneet mahdollisuutta.
Yhteisöllinen kerrostalo
Kankaan monimuotoista asumista haluaa osaltaan täydentää Kangas kotina -yhdistys, jonka tavoitteena on muodostaa noin 40 perhekunnan yhteisö ja rakennuttaa sen voimin alueelle kerrostalo ryhmärakennuttamishankkeena.
Jyväskylän uusin yhteisöasumishanke lähti liikkeelle toissa keväänä. Eeva-Liisa Vihinen kutsui Facebook-ryhmään ”nuoria, vanhoja, keski-ikäisiä, sinkkuja, perheellisiä ja pariskuntia”, joita kiinnostaa asuminen monimuotoisessa yhteisössä keskellä kaupunkia.
Hanke on edennyt niin, että viime vuoden alussa rekisteröitiin Kangas kotina -yhdistys, jonka puheenjohtajana Vihinen toimii. Yhdistyksen tarkoituksena on muun muassa edistää kaupunkiasumista ekologisena ja sosiaalisena elämänmuotona sekä monimuotoista yhteisöllistä asumista ja ryhmärakennuttamista.
Esteettömän, yhteisöllisen ja kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisen kaupunkiasumisen kautta yhdistys pyrkii myös ehkäisemään yksinäisyyttä, lähentämään sukupolvia toisiinsa ja rikastamaan asukkaiden elämänlaatua.
Ensimmäisenä konkreettisena tavoitteena yhdistyksellä on toteuttaa vuoteen 2021 mennessä yhteisöllinen kerrostalo, johon tulisi muun muassa monikäyttöiset yhteistilat, verstas-, sauna- ja pyykkitilat.
Kankaan paperia yli sata vuotta
Jyväsjärveen laskevan Tourujoen varressa tehtiin paperia yli sadan vuoden ajan. Pitkä teollinen historia päättyi, kun viimeinen omistaja, eteläafrikkalainen Sappi Limited, ajoi tehtaan alas vuoden 2010 alussa.
Ruotsalaisen vapaaherran Hjalmar Åkerhjelmin rakennuttama Lohikosken paperitehdas aloitti toimintansa vuonna 1874. Sittemmin Kankaan paperitehtaana tunnettu teollisuuslaitos oli maan ensimmäisiä puupitoisen paperin valmistajia Suomessa.
Jo vuonna 1895 tehdas aloitti ensimmäisenä tuotantolaitoksena Suomessa pergamenttipaperin valmistuksen. Vuonna 1900 tehdas työllisti jo lähes 250 ihmistä, ennen talvisotaan määrä oli kohonnut lähelle 400:ää.
G. A. Serlachius Oy:n omistuksessa pitkään ollut tehdas ehti kuulua myös Metsä-Serlan ja M-realin nimissä, ennen kuin tuotantolaitos siirtyi vuonna 2008 Sappi Limited -konsernin omistukseen suomalaisen paperiteollisuuden rakennemuutoksen seurauksena. Eteläafrikkalainen paperintuotanto Jyväskylässä jäi hyvin lyhytaikaiseksi. Sappi-konserni sulki tehtaan kaksi vuotta myöhemmin.
Tuotannon päättyessä tehtaan kaksi paperikonetta olivat suurten uudistusinvestointien ansiosta vielä toimintakuntoisia. Tehtaan vanhemmassa osassa toiminut PK2 purettiin vuoden 22011 keväällä ja kaksi vuotta myöhemmin purkuvuorossa oli uudemmassa paperitehtaassa pyörinyt PK4 (Anna), joka aikoinaan oli ollut Suomen suurin hienopaperikone. Molemmat paperikoneet saivat uuden elämän Kiinassa.
Kankaan tehtaan hiipuminen vei Jyväskylästä yli 400 teollista työpaikkaa. Työntekijämäärä oli pudonnut jo vuonna 2007 alle 300:n ja monien vähennysten vuoksi loppuaikoina Kankaalla oli enää noin 120 työntekijää.
Alueen teollisuushistoriasta jäävät kertomaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset kuten punatiilinen paperitehdas ja puuhiomo. Kankaan tehtaalle ominainen monikerroksinen rakennustapa ja tuotantorakentamisen historia näkyvät yli sadan vuoden aikana samalla paikalla toimineen ja laajentuneen tehtaan rakennusten ulkoasussa.