Åbo Akademissa tehty tutkimus turvapaikanhakijoiden psyykkisestä terveydentilasta paljastaa, että kolme neljästä turvapaikanhakijasta kärsii oireista, jotka viittaavat ahdistukseen ja masennukseen. Enemmän kuin kolmasosa turvapaikanhakijoista kertoo ajatelleensa itsemurhaa.
Tutkimus tehtiin osana Alexandra Elsingin pro gradu -tutkielmaa psykologian oppiaineessa ja se on osa laajempaa kokonaisuutta. Tutkimuksen perusteella on tarpeen lisätä varoja turvapaikanhakijoiden psyykkisen sairauden hoitoon ja käsittelyyn. Hoitotarvetta arvioidessa on tärkeää huomioida sekä aiemmat traumaattiset kokemukset että turvapaikanhakijan kokemat arkiset vaikeudet ja turvattomuuden tunteet.
Tiedot kerättiin kesällä 2016 kahdessatoista vastaanottokeskuksessa Etelä-Suomessa. Siihen osallistui 507 turvapaikanhakijaa.
Kaikki tutkimukseen osallistuneet turvapaikanhakijat kertoivat kokeneensa jonkinlaisen traumaattisen tapahtuman joko kotimaassaan tai pakomatkallaan Suomeen. Enemmän kuin kaksi kolmasosaa vastaajista oli kokenut väkivaltaa, kidutusta tai ollut lähellä kuolemaa, ja 42 prosenttia oli ollut vangittuna.
Silti aiempia väkivaltakokemuksia enemmän osallistujien psyykkistä pahoinvointia lisäsivät arkiset stressitekijät kuten syrjintä, huoli perheen turvallisuudesta, vaikea turvapaikkamenettely ja pelko palautuksesta kotimaahan.
– On huolestuttavaa, että niin moni turvapaikanhakija on kokenut syrjintää, varsinkin ottaen huomioon tämän kielteisen vaikutuksen psyykkiseen vointiin. Aiemmat tutkimukset ovat myös näyttäneet, että syrjintä estää integrointia yhteiskuntaan. Yhteiskuntatasolla pitäisi ottaa käyttöön nollatoleranssi syrjinnälle ja rasistisille lausunnoille, sanoo Pekka Santtila, Åbo Akademin psykologian professori ja tutkielman ohjaaja.
Santtilan mukaan myös yksittäiset henkilöt voivat edistää turvapaikanhakijoiden hyvinvointia.
– Paikallisväestön ja muiden turvapaikanhakijoiden sosiaalinen tuki on osoittautunut suojaavan turvapaikanhakijaa syrjinnän ja huolestuneisuuden kielteisiä vaikutuksia vastaan.