Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n kaupungistumisseminaarissa maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) joutui selittelemään puheitaan, ettei hän halua olla vauhdittamassa kaupungistumista.
Kansanedustaja Ville Niinistön (vihr.) mielestä kaupungistumista pitää edistää, koska menestyvät kaupungit luovat hyvinvointia maakuntiin ja koko maahan.
Niinistön mielestä nykymenolla kaupungistumista jarrutetaan.
”Ei ole mitään järkeä tukkia sisääntuloväyliä kaupunkiin.”
– Työpaikkoja syntyy kasvukeskuksiin, mutta asuminen on liian kallista. Ihmisille pitää saada kohtuuhintaisia asuntoja.
Seminaarin paneelikeskustelussa Tiilikaisen ministerikollega, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) yhtyi Niinistön näkemykseen kaupungistumisen hyödyllisyydestä.
Tiilikainen puolustautui toteamalla, että hän on ministerinä tukenut pääkaupunkiseutua palvelevia hankkeita, kuten Raide-Jokeria.
Pääsylippu rakennuspaikoille
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies totesi kaupungistumisen olevan globaali megatrendi. Yli puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa ja joka vuosi maailmaan kasvaa 10 uutta New Yorkia.
– Kaupungistuminen ei ole mielipide, vaan tosiasia, Häkämies julisti.
Myös SAK:n puheenjohtaja Jarkko Elorannan huolena ovat kohtuuhintaiset asunnot. Jotta talouden moottoreina toimiviin kasvukeskuksiin syntyy positiivisen kehityksen kierre, tarvitaan asuntoja. Se puolestaan edellyttää tehokasta kaavoitusta hyville paikoille.
Elorannan mielestä rakennuttajilta pitää edellyttää kohtuuhintaisten asuntojen rakentamista pääsylippuna edullisille paikoille.
Eloranta korosti hyvien liikenneyhteyksien merkitystä kaupunkien kehitykselle.
– Kaikki eivät voi pääkaupunkiseudulla tulla asumaan Helsingin niemelle ydinkeskustaan.
Kaupunkibulevardit järjettömiä?
Kaupunkitaloustieteen emeritusprofessori Heikki Loikkanen ei usko alati parantuvien kulkuyhteyksien ja etätyön edellytyksiä parantavan digitalisaation pysäyttävän kaupungistumista.
Niiden perusteella eivät yritykset eivätkä ihmiset valitse sijainti- ja asuinpaikkaansa.
Yrityksiä ajaa Loikkasen mukaan kaupunkiin se, että tuottavuuden on todettu lisääntyvän kaupungin koon ja väestötiheyden kasvaessa.
Professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta katsoo kaupungistumisen jatkuvan tulevaisuudessakin. Hänen mukaansa Suomen noin 300 kunnasta väkiluku vähenee 216:ssa.
Vaattovaara arvosteli Helsingin suunnitelmia rakentaa kaupungin sisääntulotiet kaupunkibulevardeiksi.
– Ei ole mitään järkeä tukkia sisääntuloväyliä kaupunkiin. Sen seurauksena liikenne siirtyy sattumanvaraisesti muille väylille ympäri kaupunkia.
Hän piti omituisena, että Helsinki hakee tiiviyttä kaupunkirakenteeseen rakentamalla puistoihin, meren äärelle ja teiden päälle. Hänen mielestään Helsingissä riittää tilaa rakentaa.
Helsingin maa-alueesta on Vaattovaaran mukaan vain noin 5 prosenttia rakennuksia. 15 prosenttia pinta-alasta täyttyy, jos mukaan luetaan kadut ja väylät.
– Pohjois-Helsinki on yhtä harvaan rakennettu kuin Espoo, Vaattovaara totesi.