Sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö SOSTE vaatii aikalisää valinnanvapauslain valmistelulle asiasta antamassaan lausunnossa. SOSTEn mukaan valinnanvapaus ehdotetulla tavalla vaarantaa sote-uudistukselle asetettujen tavoitteiden toteutumisen. Erityisen huolissaan se on esityksen vaikutuksista kaikkein heikoimmassa asemassa olevien palveluihin.
– Valinnanvapauslain toteutuminen tässä muodossa lisää väestöryhmien terveys- ja hyvinvointieroja, ei poista alueellisia palveluiden saatavuuden eroja, eikä paranna kustannustehokkuutta. Esitys ei edistä yhdenvertaisuuden toteutumista, luettelee SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.
Aikalisää on ehdottanut muun muassa alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti. Kiukas on samaa mieltä.
– Aikalisä tulee käyttää erityisesti uudistuksen eriarvoisuus- ja kustannusvaikutusten selvittämiseen. Valinnanvapauden vaiheistus on suunniteltava tarkoin ja sen jälkeen lähetettävä esitys uudelleen lausuntokierrokselle.
SOSTEn kritiikissä on paljon samaa kuin koko opposition uudessa välikysymyksessä. Periaatteessa uudistus voi lisätä asiakkaan mahdollisuuksia saada elämäntilanteeseensa parhaiten sopivia palveluita, jos valinnanvapauteen syntyy aidot markkinat ja jos asiakkaalla on kyvyt ja mahdollisuudet hyödyntää valinnanvapautta. SOSTEn mukaan ehdotettu malli on kuitenkin monipolvinen, sekava ja vaikeasti hahmotettava.
Integraation toteutuminen kyseenalaista
Toimiva integraatio ja hoitoketjujen sujuvuus ovat keskeisiä kysymyksiä erityisesti niiden ihmisten kohdalla, jotka käyttävät paljon palveluita. Pahimmillaan väärin toteutettu valinnanvapausmalli pirstoo vastuut entistä useammalle taholle, eikä keskeinen, hyvinvointia lisäävä ja kustannuksia alentava keino, palvelujen nykyistä parempi integraatio, toteudu, SOSTE toteaa.
Koko sote-uudistus kilpistyy kattojärjestön mielestä kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevien palveluihin ja palveluiden käyttöön. 10-15 prosenttia väestöstä käyttää 70–85 prosenttia sote-kustannuksista. Tämä väestöryhmä ei juuri hyödy valinnanvapaudesta henkilökohtaista budjettia lukuun ottamatta ja tarvitsee paljon henkilökohtaista ohjausta ja tukea.
– Epäselvää on, miten tämän väestöryhmän osalta lopulta toimitaan ja miten ohjaus ja tuki järjestetään niin, että palvelut ovat saatavilla ja ne tuotetaan kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti, Kiukas pohtii.
Yhtiöittämispakosta luovuttava
SOSTE ei kannata julkisen palvelutuotannon yhtiöittämisvelvoitetta, koska se tekee sote-rakenteesta monimutkaisen ja myös valinnanvapauden toteuttamisesta hankalan. Valinnanvapauden lisääminen on mahdollista myös muilla tavoilla kuin pakkoyhtiöittämisellä.
SOSTEn mukaan sote-keskusten palveluvalikoiman laajuus käytännössä rajaa pk-yritykset niiden tuottamismahdollisuuksien ulkopuolelle. Isona riskinä on markkinoiden keskittyminen toimijoille, joilla on kattavat palvelujärjestelmät, -prosessit ja tietojärjestelmät käytössään ja jotka voivat saman tien käynnistää sote-palveluiden laajamittaisen tuotannon sote-keskuksissa. Järjestötoimijoiden mahdollisuudet päästä isojen monikansallisten yhtiöiden kumppaneiksi ovat käytännössä hyvin rajalliset.