Valtion henkilöstöpolitiikan uusi suunta huolestuttaa Eviran laboratorioinsinööriä Mira Kankaretta, joka on työpaikkansa 120 JHL:läisen työntekijän varapääluottamusmies.
– Meillä on monessa virastossa irtisanottu väkeä, ja vaikka valtiolla on kahden vuoden takaisinottovelvoite, virastoihin otetaan uutta väkeä, Kankare harmittelee.
Hän sanoo, että henkilöstöllä on erilainen näkemys kuin virastojen johdolla siitä, ketkä kaikki olisivat pienellä perehdytyksellä takaisin töihin otettavia.
Henkilöstövähennykset tulisi hoitaa luonnollisen poistuman kautta ja uudelleen sijoittamalla.
Hän korostaa, että koska valtion virastoissa eletään vahvaa muutosten kautta, uusiin tehtäviin joudutaan perehdyttämään niin uudet kuin vanhatkin työntekijät.
– Nyt vanhoja työntekijöitä kuitenkin ohitetaan.
Aiemmin sijoitettiin toiseen virastoon
Evirassa ja sen edeltäjissä lähes 30 vuotta työskennellyt Kankare tuntee valtion virastojen vanhat käytännöt.
– Valtiolla on ollut tapana, että jos jossain virastossa henkilöstöä vähennetään, heille pyritään löytämään uusi tehtävä nykyisessä tai jossain muussa virastossa.
Tästä hyväksi todetusta käytännöstä ollaan Kankareen mukaan nyt luopumassa.
– Monen viraston henkilöstö on sitä mieltä, että tämä ei ole moraalisesti eikä eettisesti oikein. Eikä tämä ole myöskään valtion virkaehtosopimuksen hengen mukaista toimintaa.
Kankare tosin myöntää, että virkaehtosopimuksen henkeä tulkitaan joissain virastoissa eri tavoin johdon ja henkilöstön keskuudessa.
Nykyhallituksen linja pelottaa
Henkilöstöpolitiikan suunnan muutos on Kankareen mukaan alkanut pikkuhiljaa. Jo ennen nykyistä hallitusta.
– Mutta kyllä valtion duunareilla on pelko siitä, että nykyhallitus ei kovin hyvällä silmällä katso julkista sektoria. Valtion virastojen yhdistymisiä on tulossa lisää ja jos on tarve vähennyksiin, oma ajatukseni on se että ne tulisi hoitaa luonnollisen poistuman kautta ja uudelleen sijoittamalla. Virastoissa on korkea keski-ikä ja paljon eläköityvää väkeä.
Kankare mainitsee esimerkkinä tulevista yhdistymisistä Eviran yhdistämisen Maaseutuvirastoon ja osaan Tietotekniikan palvelukeskusta Mitpaa vuoden 2019 alussa.
– Yhdistämishankkeelle ei ole asetettu mitään henkilöstön vähentämistavoitteita ja jos sellainen tilanne myöhemmin uudessa virastossa tulisi, tulee turvautua luonnolliseen poistumaan,Kankare toteaa.
Yli 30 irtisanottu Eviralla
Kankareen omalta työpaikalta Evirasta irtisanottiin vuonna 2015 yli 30 henkilöä.
– Sittemmin muutama irtisanottu on otettu takaisin ja osa on löytänyt muita töitä. Mutta edelleen on henkilöitä työttömänä mutta joille ei ole ensisijaisesti tarjottu töitä.
Uusia Eviralle on samaan aikaan otettu enemmän kuin irtisanottuja.
– Toki osin he ovat tulleet sellaisiin tehtäviin, joihin ei ole ollut irtisanotuissa sopivia, mutta osa taas on otettu henkilöstön mielestä samantyyppisiin tehtäviin, kuin mistä aiemmin irtisanottiin väkeä, Kankare sanoo.
Joissakin virastoissa on Kankareen mukaan käytäntönä, että luottamusmiesten ja henkilöstön edustajien kanssa keskustellaan näistä tilanteista ennen kuin laitetaan paikkoja auki, jotta päästäisiin yhteisymmärrykseen ja joskus on näin päädytty ottamaan takaisin työnsä jo menettänyt henkilö.
Ostopalveluna lisätyövoimaa
Uuden linjan jonkinlainen lipunkantaja on Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori, josta irtisanottiin 50 ihmistä ja josta sen lisäksi lähti omasta halustaan noin 30 työntekijää.
– Nyt siellä työnantaja hankkii ostopalveluna lisätyövoimaa tehtäviin joita irtisanotut olisivat voineet hoitaa, Kankare kertoo.
Perusteluna Valtorilla on Kankareen käsityksen mukaan ollut se, että työvoiman tarve ei ole kokoaikaista. Tämä ei ole henkilöstön kannalta hyväksyttävä suuntaus.
Luottamus palautettava
Mitä valtion virastoissa pitäisi henkilöstön mielestä tehdä?
– Pitäisi palauttaa luottamus henkilöstön ja johdon, ”omistajan” välillä, Kankare vastaa.
Ja pitäisi ymmärtää, ettei julkisen sektorin henkilöstön irtisanominen ole hirveän järkevää, sillä yhteiskunta maksaa irtisanotulle työttömyyskorvauksina ja muina tulonsiirtoina melkoisen osan siitä palkasta, jonka hän voisi saada korvauksena työstään.
Hän viittaa valtion työmarkkinajohtajan Juha Sarkion laskelmiin, joiden mukaan yhden uuden henkilön rekrytointi maksaa valtiolla keskimäärin 66 000 euroa.
– Se on iso summa, Kankare sanoo.
Mira Kankare on JHL:n edustajistovaaleissa sitoutumattomana ehdokkaana vasemmiston ja sitoutumattomien ehdokaslistalle.
JHL:n edustajistovaalien äänestys on alkanut. Sähköinen äänestäminen päättyy 28.3. klo 24. Äänestyskuori on jätettävä postin kuljetettavaksi viimeistään keskiviikkona 22.3. Äänestyskuoren voi tuoda JHL:n keskustoimistoon 29.3. klo 12 mennessä.