Jóhanna Sigurðardóttir
Islannin pääministeri vuosina 2009–2013.
35 vuotta parlamentissa.
Sosiaaliministerinä vuosina 1987–1994 ja 2007–2009.
Oli sekä Islannin ensimmäinen naispääministeri että ensimmäinen sosiaalidemokraattien naispuheenjohtaja.
Hänen johtamansa hallitus oli ensimmäinen, jossa naisia ja miehiä istui saman verran.
Naimisissa kirjailija Jónína Leósdóttirin kanssa.
Tammikuussa 2009 Islannissa elettiin poikkeuksellisen synkkää aikaa.
– Pankit olivat romahtaneet ja valtio oli konkurssissa. Koko maamme ja yhteiskuntamme oli kriisissä, selittää Jóhanna Sigurðardóttir tilannetta, jossa hänet pyydettiin maansa pääministeriksi edellisen hallituksen erottua.
– Ihmiset menettivät säästönsä, 20 000 ihmistä menetti työnsä, perheiden velat moninkertaistuivat, hän kuvailee kriisin seurauksia.
Jóhannan tehtävänä oli pelastaa islantilainen hyvinvointivaltio. Tässä hän hallituksineen onnistui, kuten myös maan nostamisessa taloudellisesti jaloilleen.
– Naiset pyydetään usein apuun siinä vaiheessa, kun jonkun pitää siivota miesten aiheuttama sotku, hän sanoo.
Tuoreena esimerkkinä hän mainitsee Britannian pääministeri Theresa Mayn. Tämä johtaa vaikeita brexit-neuvotteluja sen jälkeen kun edellinen pääministeri David Cameron pyysi eroa hävittyään brexit-äänestyksen.
Myös ”voittaja”, eroa Euroopan unionista ajaneen UKIP-puolueen puheenjohtaja Nigel Farage pesi kätensä koko sotkusta ja erosi tehtävästään heti kansanäänestyksen jälkeen.
Miesjohtajat epäonnistuneet
– Niissä islantilaisissa pankeissa ja suurissa yrityksissä, jotka aiheuttivat romahduksen, ei ollut yhtään naisjohtajaa. Mutta ainoassa pankissa, joka ei mennyt konkurssiin, oli naisjohtaja, Jóhanna huomauttaa.
35-vuotisen poliittisen uransa perusteella hän sanoo, että naiset ovat parempia pitämään huolta oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon toteutumisesta.
– Miehet, jotka ovat olleet vallassa, eivät ole tehneet erityisen hyvää työtä.
– Siksi maailma olisi parempi paikka, jos miehiä ja naisia olisi päättävissä asemissa yhtä paljon. Antakaa naisille mahdollisuus ja he muuttavat maailman.
Siihen, että naisilla olisi aidosti tasavertaiset mahdollisuudet vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin on Jóhannan mielestä vielä matkaa.
– Vain 20 prosenttia maailman parlamenttien jäsenistä on naisia. Pohjoismaissa luku on 40 prosentin paikkeilla.
– Mielestäni kaksi tärkeintä asiaa, joilla edistetään tasa-arvoa sekä työmarkkinoilla, päätöksenteossa että perheiden sisällä, on hoivavastuun tasainen jakaminen vanhempien kesken ja vahva hyvinvointivaltio tukiverkkoineen.
Maailman naiset lakkoon!
Vuonna 1975 naiset menivät Islannissa palkkatasa-arvon puolesta lakkoon, johon osallistui 90 prosenttia maan naisista. Lakko halvaannutti yhteiskunnan nopeasti.
– Naisten työ sekä kotona että sen ulkopuolella on välttämätöntä, mutta sitä ei arvosteta. Palkkatasa-arvo saavutetaan vain osoittamalla naisten tekemän työn tärkeys, sanoo Jóhanna.
Hän pitää vuoden 1975 lakkoa merkittävänä käänteenä taistelussa tasa-arvon puolesta Islannissa. Seuraava iso askel otettiin, kun maahan valittiin maailman ensimmäinen naispresidentti.
Viime viikolla, naistenpäivänä, Islannin hallitus ilmoitti aikeestaan kuroa sukupuolten väliset palkkaerot umpeen vuoteen 2022 mennessä.
Nyt Jóhanna rohkaiseekin kaikkia maailman naisia lakkoon tasa-arvon ja palkkatasa-arvon puolesta. Hän muistuttaa, että vaikka naiset ovat 40 prosenttia maailman työvoimasta, he omistavat vain prosentin maailman varallisuudesta.
– Taloudellinen tasa-arvo on avain parempaan maailmaan.
Lopulta rakkaus voittaa
Kun Jóhanna Sigurðardóttirista tuli pääministeri, hän oli asunut 10 vuotta yhdessä Jónína Leósdóttirin kanssa.
– Se, että minulla oli naispuoliso, ei kiinnostanut islantilaisia, hän sanoo.
– He halusivat vain johtajan, johon voivat luottaa.
Kun naiset yli 30 vuotta sitten rakastuivat, Islanti oli toisenlainen. Ensimmäiset 15 vuotta he elivät kaapissa.
– Menetimme monta vuotta, jotka olisimme voineet olla paljon onnellisempia.
Ennakkoluulojen murtaminen on vaatinut työtä. Pieni joukko nuoria ihmisiä perusti vuonna 1978 järjestön, joka alkoi taistella seksuaalivähemmistöjen oikeuksien puolesta. Pikkuhiljaa asenteet LGBT-yhteisöä kohtaan alkoivat muuttua.
– 1993 Reykjavikin ensimmäiseen Pride-juhlaa osallistui sata ihmistä. Nyt tapahtuma on valtava vuosittainen karnevaali, johon osallistuu 100 000 ihmistä, lähes kolmannes koko maan asukkaista.
Iloon Islannin tilanteesta sekoittuu kuitenkin surua. Maailmassa on yhä 77 valtiota, joissa on homovastaisia lakeja ja lähes kymmenessä maassa homoseksuaalisuudesta voi saada kuolemantuomion.
Jóhanna Sigurðardóttir uskoo, että koulutus ja avoin keskustelu ovat avain homofobian murtamiseen. Päämääränä pitää olla, että jokainen ihminen voi elää omana itsenään täyttä elämää.
– Huolimatta erilaisuuksista, rakkaus on yksinkertaisesti rakkautta. Minun ja Jónínan tarina on osoitus siitä, että lopulta rakkaus voittaa.
Jóhanna Sigurðardóttir
Islannin pääministeri vuosina 2009–2013.
35 vuotta parlamentissa.
Sosiaaliministerinä vuosina 1987–1994 ja 2007–2009.
Oli sekä Islannin ensimmäinen naispääministeri että ensimmäinen sosiaalidemokraattien naispuheenjohtaja.
Hänen johtamansa hallitus oli ensimmäinen, jossa naisia ja miehiä istui saman verran.
Naimisissa kirjailija Jónína Leósdóttirin kanssa.