Inter Press Service

Bolivian faktat

Sisämaavaltio Etelä-Amerikassa

Asukkaita 11,0 miljoonaa

Bolivialaisista 30 % on ketsuoita, 30 % mestitsejä, 25 % aymaroita ja noin 15 % eurooppalaista alkuperää.

Kansallisen köyhyysrajan alla 38,6 % (2015)

Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 91,2 %

Hiilidioksidipäästöt (tonnia/asukas) 1,9 (2013)

Vrt. hiilidioksidipäästöt Suomi: 8,5 USA: 16,4 (2013)

Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 119/188

(Lähteet: YK, Wikipedia)

ILMOITUS

Onko kyseessä perinteiden vaalinta vai huumetuotanto?

Uusi laki mahdollistaa kokapensaan viljelyalan kasvattamisen Boliviassa nykyisestä 12 000 hehtaarista 22 000 hehtaariin. Laajennusta perustellaan kasvin perinteisen käytön turvaamisella, mutta vastustajat pelkäävät huumetuotannon kasvua.

Kokapensaan viljelyala rajattiin Boliviassa 12 000 hehtaariin vuonna 1988, kuten YK:n huumausaineyleissopimus vuodelta 1961 edellytti. Se pyrki vieraannuttamaan Latinalaisen Amerikan intiaanit kokanlehtien pureskelusta, jota espanjalaisvalloittajat olivat kannustaneet, koska se auttoi jaksamaan kovassa työssä kaivoksilla.

Vieraantumisen sijaan kokan perinnekäyttö Boliviassa on pikemminkin lisääntynyt. Kongressin alahuoneen puhemies Gabriela Montaño arvioi, että lehtiä pureskelee 3,3 miljoonaa maan 11 miljoonasta asukkaasta.

Luvuilla perusteltiin kokan viljelyalan laajennuspäätöstä. Parlamentti hyväksyi lain helmikuun lopulla, ja presidentti Evo Morales on luvannut allekirjoittaa sen. Päätöstä edelsivät paikoin väkivaltaisiksi yltyneet mielenosoitukset, joissa subtrooppisen Yungasin alueen kokankasvattajat vaativat lisää peltoalaa.

Pureskeluun riittäisi vähempikin

Politiikan tutkija Julio Aliaga muistuttaa Euroopan unionin selvityksestä, joka ei ollut esillä lakia säädettäessä. Sen mukaan 6 000 hehtaarin tuottamat kokanlehdet riittäisivät Bolivian perinteisiin tarpeisiin.

– Ylijäämä menee huumekauppaan. Kokaiinia viedään Afrikkaan, Eurooppaan ja Venäjälle sekä uudelle suurelle markkina-alueelle Kiinaan, Aliaga sanoo.

Noin 50 Bolivian älymystön edustajaa tuomitsi parlamentin päätöksen ja arvioi, että kokaiinin valmistajat saavat sen seurauksena yli kymmenentuhatta tonnia raaka-ainetta vuodessa. He varoittivat ympäristöhaitoista, poliittisista ongelmista sekä huumeidenkäytön lisääntymisestä Boliviassa.

Valtaosa huumetuotantoon

Ennen tuloaan presidentiksi vuonna 2006 aymarakansaan kuuluva Morales johti kokankasvattajien ammattiliittoja Chaparen alueella ja vastusti yrityksiä rajoittaa viljelyä.

YK:n huumausainesopimus edellytti, että kokan perinnekäyttö kielletään vuoteen 1990 mennessä. Bolivia sai kuitenkin vuonna 2013 neuvoteltua itselleen sopimukseen poikkeuksen.

YK:n huume- ja rikosjärjestö UNODC arvioi, että Bolivian kokanviljelyalue kattoi vuonna 2015 reilut 20 000 hehtaaria, vaikka laki salli vain 12 000 hehtaarin viljelykset. UNODC:n mukaan Chaparen alueen kokanlehdistä 94 prosenttia menee huumetuotantoon.

Presidentti Morales kuitenkin puolustaa laillisen viljelyalan laajentamista ja haluaa herättää henkiin vanhat suunnitelmansa kokan teollisesta tuotannosta.

Englanninkielinen versio

Bolivian faktat

Sisämaavaltio Etelä-Amerikassa

Asukkaita 11,0 miljoonaa

Bolivialaisista 30 % on ketsuoita, 30 % mestitsejä, 25 % aymaroita ja noin 15 % eurooppalaista alkuperää.

Kansallisen köyhyysrajan alla 38,6 % (2015)

Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 91,2 %

Hiilidioksidipäästöt (tonnia/asukas) 1,9 (2013)

Vrt. hiilidioksidipäästöt Suomi: 8,5 USA: 16,4 (2013)

Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 119/188

(Lähteet: YK, Wikipedia)