Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Viimeinen sana

Suomen Yrittäjien entinen toimitusjohtaja Jussi Järventaus esitteli Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla näkemyksiään yleissitovuuden vaikutuksista tuottavuuteen samana päivänä kun SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta esitteli johtamansa keskusjärjestön asettamia tavoitteita hallituksen puoliväliriiheen vuosille 2017-2019.

Yleissitovuuden kohdalla törmäyskurssi on ilmeinen.

Järventaus toivoo, että maan hallitus panisi nyt toimeksi ja toteuttaisi ohjelmaansa sisältyvän ison työmarkkinareformin. Yleissitovuutta pitäisi hänen mukaansa muuttaa siten, että laissa annettaisiin työpaikoille mahdollisuus sopia yhteisesti työehtosopimusten määräyksistä poikkeamisesta. Muutos antaisi Järventauksen mielestä yrityksille mahdollisuuden parantaa tuottavuuttaan. Järventaus puolustaa yleissitovuuden muutosta myös työllisyydellä.

SAK on täysin eri linjalla. Siellä kilpailukykysopimuksen jälkeinen tilanne nähdään jo sinällään niin vaikeana, että se varoittaa hallitusta uusien kivien tunkemisesta työmarkkinaosapuolten reppuun. Vaikeuksilla Eloranta viittasi muun muassa julkisen sektorin lomarahaleikkauksiin, jotka ensi kesänä näkyvät työntekijöiden tilinauhoissa.

Yleissitovuudesta ollaan Elorannan mukaan synnyttämässä sellaista hokemaa, joka antaa ymmärtää, että aurinko paistaisi aina ja taivas aukeaisi jos vain yleissitovuudesta päästäisiin. SAK korostaa, että yleissitovuus on se, joka takaa työn vähimmäisehdot ja jolla luodaan tasapuoliset edellytykset yritysten väliselle kilpailulle.

ILMOITUS

Järventaus kirjoittaa, että paikallisen sopimisen mahdollistaman jousto antaisi yritykselle mahdollisuuden löytää työllisyyden kannalta oikean kustannustason, mikä tarkoittanee palkkatason laskua.

Eloranta puolestaan muistuttaa, että jo nyt on täysin mahdollista sopia paikallisesti, kunhan sopii paremmin kuin mitä työehtosopimuksessa sanotaan. Kaksi kolmasosaa suomalaisesta työmarkkinakentästä on järjestäytynyttä. Näillä työpaikoilla paikallinen sopiminen on siis työehtosopimuksen mukaisesti mahdollista.

Eloranta muistutti myös siitä, että paikallinen sopiminen eteni myös kikyssä. Ja hän piti todennäköisenä, että jos työmarkkinoiden neuvottelut ensi syksynä ja talvena etenevät luottamuksellisessa ilmapiirissä, niin paikallinen sopiminen etenee jälleen. Tämän etenemisen tulee kuitenkin tapahtua palkansaajapuolta ajatellen tasapuolisessa neuvotteluasemassa. Kiky-neuvotteluissa nähtiin, että työnantajaleiri tavoitteli ratkaisua, jossa sen määräysvalta olisi lisääntynyt työehtoasioissa.

SAK korostaa, että Suomen nykyinen työmarkkinamalli vahvistaa luottamusta. Nykymalli rakentuu yleissitovuuden lisäksi kolmikantaiseen työlainsäädännön ja ansioturvajärjestelmän valmisteluun. Siihen tulisi kuulua myös kanneoikeus sekä luottamusmiesten työsuhdeturvan ja tiedonsaantioikeuden lisääminen.

Työllisyyteenkin SAK:lla on toiset keinot kuin yrittäjäjärjestöllä. Niitä ovat esimerkiksi perhevapaauudistus, kannustinloukkujen purkaminen ja panostaminen työttömien palveluihin.