HAM/Hanna Kukorelli

Viiden museon suururakka, näyttely Modernia elämää! esittelee suomalaisen luovuuden monipuolisuutta.

Helsingin taidemuseon HAMin uusi näyttely Modernia elämää! on viiden museon kolmivuotisen yhteistyön tuotos. Se kertoo, miten köyhästä agraari-Suomesta kehkeytyi merkittävä kansainvälinen vaikuttaja visuaalisissa taiteissa.

Mukana ovat taidemuseon lisäksi Alvar Aalto -museo, Arkkitehtuurimuseo, Designmuseo ja Suomen valokuvataiteen museo.

Poissa kotoa. Alvar ja Aino Aalto: New Yorkin maailmannäyttelyn Suomen osasto, 1939.

Näyttely käy läpi viisi vuosikymmentä vuodesta 1917 vuoteen 1968. Tarina Suomen tiestä moderniksi hyvinvointivaltioksi on tuttu idoleitaan sekä suurmiehiä ja -naisiaan myöten, mutta näyttely pystyy kuitenkin herättelemään uusia mietteitä ja kertaamaan innostavasti historian kulkua. Se on kaiken kaikkiaan erittäin virkistävä näyttely, sen parissa viihtyy. Tästä voi erikseen kiittää näyttelyarkkitehtuurista vastannutta Marcel Schmalgemeijeriä. Näyttely on selkeydessään ja informatiivisuudessaan erittäin käyttäjäystävällinen.

Maailmalle vietiin luovaa, aineetonta Suomea.

Näyttely on teemoitettu 14 osaan ja vuosikymmenet käydään läpi keskittymällä muutamiin kohokohtiin, ilmiöihin, tapahtumiin tai ajatuksiin. Ne kuvaavat, miten arkkitehtuuri, muotoilu, kuvataiteet ja valokuvaus hakivat omia, uusia ilmaisutapojaan.

Kaikkea modernia ei kuitenkaan aina otettu avosylin vastaan, vaan sille irvailtiin joskus hyvinkin purevasti. Tätäkään puolta ei ole unohdettu. Päämarmattaja, pilapiirtäjä Kari Suomalainen (1920–1999) on saanut ajatuksilleen oman seinän.

Rohkeutta ja hulluutta

Modernia elämää! osoittaa, kuinka Suomessa on ollut sen verran luovaa hulluutta ja rohkeutta, että maailmalla maa on mainittu. Joskus visuaaliset taiteet ovat taipuneet arjen vaatimuksiin, mutta samalla helpottaneet sitä ja nostaneet elämisen laatua.


Tällainen kaikille. Otso Pietinen: UPO Oy:n mainoskuva, 1956.

Näyttely esittelee muun muassa rintamiestalon ja omakotialueiden syntyhistoriaa, Marimekon vaatemullistuksen ja uudenlaisen oppimisympäristön, Helsingin Roihuvuoren kansakoulun (1967) suunnittelua.

Aivan ensimmäiseksi kävijä kohtaa kuitenkin 3D-mallinnuksen arkkitehti Eliel Saarisen pilvenpiirtäjäsuunnitelmasta. Vuonna 1922 hän osallistui Chicago Tribune -lehden pääkonttorin suunnittelukilpailuun, vaikka ei ollut koskaan edes käynyt Yhdysvalloissa saati, että olisi nähnyt yhtäkään aitoa pilvenpiirtäjää. Saarinen sai toisen palkinnon kilpailussa ja Suomi runsaasti mainetta.

Näyttelyn huipentuma on kaksi valtavan kokoista työtä: Laila Pullisen kupariteos Aurinko tunturissa ja Uhra-Beata Simberg-Ehrströmin Metsä-ryijy. Teokset on ripustettu toisiinsa nähden dramaattisesti vinoon.

Ne olivat vuonna 1967 esillä Montrealin maailmannäyttelyssä, jossa oli mukana kolme muutakin reliefiä. Vielä tuolloin Suomi ei pystynyt hehkuttamaan teknisillä ja tieteellisillä saavutuksillaan, joten maailmalle vietiin luovaa, aineetonta Suomea.

Modernia elämää! -näyttely on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa ja samalla myös Helsingin taidemuseon sijaintipaikan, Tennispalatsin 80-vuotisjuhlanäyttely.

 

Modernia elämää! – Suomalainen modernismi ja kansainvälisyys 30.7. saakka Helsingin taidemuseo HAM.