Kuntavaalit kiinnostavat nyt vähemmän kuin runsas neljä vuotta sitten. Niukka enemmistö eli 58 prosenttia kertoo äänestävänsä varmasti. Näitä omasta äänestämisestään varmoja on nyt kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin puoli vuotta ennen kevään 2012 kuntavaaleja.
Vasemmistoliittolaisista ja kokoomuslaisista peräti 78 prosenttia kertoi varmasti äänestävänsä. Keskustan kannattajien 71 prosenttia ja sosialidemokraattien 69 prosenttia on jonkin verran alhaisempi.
Perussuomalaisten ja vihreiden kannattajat ovat muita epävarmempia äänestämisestään. Perussuomalaisista vain 54 prosenttia ja vihreistä 56 prosenttia kertoo äänestävänsä varmasti.
Perussuomalaisten ja vihreiden kannattajat ovat muita epävarmempia äänestämisestään.
Todennäköisenä äänestämistään pitävien osuus on 27 prosenttia. Kuusi prosenttia arvelee, että todennäköisesti ei äänestä ja viisi prosenttia on siitä varma. Neljällä prosentilla ei ollut mielipidettä asiasta.
Yli puolet valitsee ensin puolueen
Enemmistö kertoi valitsevansa kuntavaaleissa ensin puolueen ja vasta sen jälkeen listalta parhaalta tuntuvan ehdokkaan. Näin toimii kaikkiaan 57 prosenttia. Vajaa kolmannes eli 30 prosenttia kertoo valitsevansa parhaan ehdokkaan välittämättä siitä, minkä puolueen listalla tämä on ehdolla.
Kaikista väestöryhmistä löytää kumpaan tahansa ratkaisuun päätyviä äänestäjiä. Silti alemmat toimihenkilöt, opiskelijat, eläkeläiset sekä pääkaupunkiseudulla asuvat ovat esimerkkejä niistä ryhmistä, joille on tyypillistä valita ensin puolue ja sitten hyvä ehdokas sen riveistä.
Eniten koulutetut, yrittäjät, ylemmät toimihenkilöt, hyvin ansaitsevat sekä maaseudulla asuvat puolestaan valitsevat keskimääräistä useammin ehdokkaan riippumatta tämän puoluekannasta.
Iäkkäät, koulutetut ja hyvätuloiset äänestävät
Omasta osallistumisestaan varmojen osuus vaihtelee väestöryhmittäin. Mitä iäkkäämmästä henkilöstä on kyse, sitä todennäköisemmin hän ajattelee äänestävänsä.
Keskimääräistä useampi koulutetuimpiin ja eniten ansaitseviin talouksiin kuuluva pitää varmana, että käy äänestämässä. Saman toteaa moni johtaja ja ylempi toimihenkilö, eläkeläinen sekä yrittäjä.
Pääkaupunkiseutulaisista hieman suurempi osa kuin muualla asuvista kertoi, että äänestää vaaleissa varmasti. Maaseutumaisissa kunnissa asuvat ovat toinen ryhmä, jossa äänestysaikeet ylittävät keskimääräisen.
Keskustan mielikuva alamäessä
Keskustaan suhtaudutaan nyt negatiivisemmin kuin viime syksynä. Lokakuusta 2016 tämän vuoden helmikuuhun arviot ovat heikentyneet seitsemän prosenttiyksikköä. Suhtautuminen puolueisiin on pysynyt muuttumattomana ja keskusta onkin ainoa poikkeus.
Suomalaiset suhtautuvat myönteisimmin vihreisiin ja SDP:hen, vaikka mielikuva on heikentynyt prosenttiyksikön verran viime syksystä. Kokoomuksen nauttima luottamus on lähes yhtä suurta.
Kaikkiaan 34 prosenttia ajattelee myönteisesti keskustasta. Melkein yhtä moni eli 32 prosenttia ajattelee myönteisesti vasemmistoliitosta. Puolueen mielikuva on parantunut yhden prosenttiyksikön verran viime syksystä.
Perussuomalaiset herättää vähiten myönteisiä ajatuksia eli 23 prosenttia ajattelee myönteisesti. Perussuomalaisten mielikuva onkin heikentynyt rajusti loiston päivistä, jolloin se oli jopa kärkisijoilla.
Tutkimuksen on toteuttanut Kantar TNS Oy (entinen TNS Gallup Oy) 10. – 20.2.2017. Haastattelujen kokonaismäärä on 1.235. Tutkimustulosten virhemarginaali on 2,8 prosenttiyksikköä suuntaansa.