Lehtikuva/Kimmo Mäntylä

Reilun kolmen viikon päästä alkaa kuntavaalien ennakkoäänestys ja runsaan kuukauden kuluttua on varsinainen vaalipäivä. Kampanjointi jääkin muutaman viikon pituiseksi.

Yhä useampi äänestäjä päättää ehdokkaastaan vasta viimeisellä viikolla ennen vaaleja tai jopa vaalipäivänä. Moni jättää myös äänestämättä. Yleisimmin syyksi ilmoitetaan, ettei ole löytynyt sopivaa ehdokasta. Kuntavaaleissa moni äänestää tuttua ihmistä ja vasta toissijaisesti puoluetta.

Vaaleissa valitaan noin 700 valtuutettua aiempaa vähemmän. Valta on keskittynyt vuosien mittaan yhä harvemmille, koska lautakuntia on yhdistetty ja vähennetty. Näin tapahtuu nyt esimerkiksi Helsingissä pääkaupungin siirtyessä pormestarimalliin.

Demokratian kannalta huolestuttavaa on ehdokkaiden määrän kutistuminen. Kaikilla suurilla puolueilla näyttää olleen vaikeuksia saada ehdokkaita.

Moni jättää ehdokkuuden väliin elämäntilanteensa vuoksi. Esteenä saattaa olla työ tai perhe. Etenkin ruuhkavuosia eläviä naisia on ollut vaikea saada ehdokkaaksi.

ILMOITUS

Tärkeää onkin, että syitä tutkitaan samoin kuin äänestämättä jättämistä. Syynä saattaa olla myös käsitys, ettei yksittäinen valtuutettu voi vaikuttaa.

Kuntavaalit vaikuttavat hallituksen toimintakykyyn. Vaaleissa mitataan hallituksen kannatusta ja vedetään johtopäätöksiä parin vuoden päästä olevista eduskuntavaaleista.

Vaalituloksesta riippuu, alkaako puheenjohtaja Timo Soinin lähtölaskenta perussuomalaisista. Syvä pettymys puolueeseen saattaa näkyä paikoittain myös äänestysaktiivisuuden laskuna.

Hallitus siirsi puolivälitarkastelunsa kuntavaalien jälkeen. Päätöksillä haetaan vauhtia jo seuraaviin eduskuntavaaleihin, kuten kuntavaaleissakin.

Nyt käydään myös sote-vaalit. Valtuutetut menettävät budjettivallastaan suuren osan vuonna 2019, jolloin maakunnat perustetaan ja sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakuntien vastuulle.

Valtuustojen on sopeuduttava elämään maakuntien kanssa. Roolien hakeminen ei ole helppoa, koska kuntien ja maakuntien välille syntyy kymmenittäin palveluja koskevia rajapintoja.

Kunnille jää edelleenkin kaavoitukseen, opetukseen, varhaiskasvatukseen, liikuntaan ja kulttuuriin liittyvät tehtävät. Positiivista on, että valtuutetuille jää aikaa keskittyä kuntapäättämiseen.

sirpa.puhakka@kansanuutiset.fi