Hallitus on muuttamassa jätelakia tavalla, joka tuo julkista jätehuoltoa ja kuntien 33 jätelaitosta edustavalle Jätelaitosyhdistykselle mieleen sähkönsiirrosta vastaavan Carunan tapauksen. Hallitusohjelman kirjaus siitä, että ”muutetaan jätelakia siten, että kunnille jätelaissa annetut yksinoikeudet rajataan asumisessa syntyviin jätteisiin alueelliset erityispiirteet huomioiden”, etenee työryhmävaiheessa.
– Hyötymässä ovat voittojaan maksimoivat suuret yksityiset jätehuoltoyritykset, häviäjinä ovat tavalliset kuntalaiset ja pienyrittäjät. Kohtuuhintaisen jätehuollon perusteet vaarantuvat. Kuntalaisten jätemaksut uhkaavat nousta jopa 30 prosentilla. Samalla vaarantuu koko kiertotalouden kehitys Suomessa, toteaa Jätelaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Riku Eksymä.
Nykyään kunnilla on lakisääteinen velvollisuus järjestää jätehuolto asumisessa syntyvälle jätteelle, sosiaali- ja terveyspalveluissa syntyvälle yhdyskuntajätteelle, julkisoikeudellisten toimijoiden hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvälle yhdyskuntajätteelle, liikehuoneistossa syntyvälle yhdyskuntajätteelle sekä muulle yhdyskuntajätteelle.
EU vaatii, mutta ei niin paljon
Ympäristöministeriön asettama työryhmä laatii jätelain kunnallisen vastuun rajausta koskevaa uudistusta sekä selvittää jätelain ja hankintalain yhteensovittamista. Työryhmän työn on määrä päättyä tiistaina helmikuun viimeisenä päivänä.
Taustalla hankkeessa on EU-direktiivi ja Suomen hallituksen viime kesänä tekemä päätös poiketa siitä. EU-direktiivi sallisi kunnallisten jätelaitosten toimivan markkinoilla 20 prosenttiin asti, mutta hallitus rajasi toimintavapauden jopa alle 5 prosenttiin ilman kokonaisvaltaista vaikutusarviointia.
Kuntien investoinnit yksityisten laariin?
Jätelaitosyhdistyksen Eksymän mukaan nyt puhutaan vähintään kymmenien miljoonien eurojen tulonsiirrosta suurille yksityisille jäteyhtiöille.
– Kysymys on silti vielä paljon laajempi, koska viimeisen 10 vuoden aikana kuntalaisten rahoja on investoitu jätehuoltoinfrastruktuuriin miljardi euroa. Nämä yhteiset investoinnit ovat hallituksen suunnitelmien johdosta tätä menoa siirtymässä niin kotimaisten kuin ulkomaistenkin suuryritysten haltuun. Onko hallitus tekemässä tässä uudet ”carunat”, Eksymä kysyy.
Jätelaitosyhdistyksen mukaan uudistus heikentäisi pienyritysten asemaa, kun niille tarjolla olevat vaihtoehdot vähenisivät. Samalla palvelut ja kierrätysmahdollisuudet erityisesti haja-asutusalueilla heikkenisivät.
– Miksi suuryritys antaisi sen kanssa kilpailevalle pienyritykselle vastaavan reilun kilpailumahdollisuuden kuin kunnan omistama jätelaitos, jonka markkinaehtoinen toiminta on jo valmiiksi tiukasti rajattu? Kiinnostavatko hankalat haja-asutusalueet suuryrityksiä? Eksymä kysyy.