Sebastian Castelier

Marokosta on tullut yksi muinaisjäänteiden ja meteoriittien etsijöiden lempikohteista Kiinan ja Brasilian ohella. Arvokas tavara kulkeutuu laittomasti ulkomaisille keräilijöille, mutta itse laitkin ovat epäselviä.

Bidouino tutkii maastoa paidanhelma farkuissa ja beige lippis päässään. Bidouino ja muut miehet kaivavat kolmisen metriä syviä reikiä. Tuuli liikuttaa hiekkaa kaivajien maasta nostamien kivien ympärillä.

Bidouino kumartuu huomaamattomasti ja poimii kiven, jonka hän kätkee takkiinsa. Suunnilleen viisikymppinen opettaja on tullut katsomaan fossiilien laitonta etsintää Errachidian provinssin kuuta muistuttavassa maastossa Marokon kaakkoisosassa, lähellä Saharan erämaata ja Algerian rajaa.

Paikallisten ihmisten ”viherheinäksi” kutsuman kiven pinnalla on fossiilistuneita merileviä, ja Bidouino arvelee saavansa siitä noin 400 dirhamia (40 euroa). Vaikka Bidouino ei olekaan työskennellyt fossiilien, meteoriittien tai dinosaurusten luiden parissa, läheisessä Erfoudin kaupungissa asuva mies tietää kivien arvon.

”Viherheinäksi” kutsutun kiven pinnalla on fossiilistuneita merileviä.

– Erfoudissa ja sen ympäristössä kaikki tietävät, vaikka eivät olisikaan opiskelleet alaa, hän sanoo.

Mohamed, 40, nousee kaivannosta. Hän kovertaa fossiilin esille kivilaatasta. Mohamed kertoo vaihtelevansa tämän työn ja rakennustyömaiden välillä saadakseen lisätuloja. Hänen kuukausitulonsa riippuvat hänen hakkunsa ”vaistosta”.

ILMOITUS

– Minulle maksetaan fossiilipitoisista kivistä. Mitä isompi fossiili, sitä enemmän tienaan. Joinakin kuukausina en löydä mitään.

Mohamed myy leikattuja fossiililevyjä 500–600 dirhamin (50–60 euroa) kappalehintaan. AFP-uutistoimiston arvion mukaan Erfoudissa noin 70 prosenttia asukkaista tienaa elantonsa tällä alalla.

Kivenpalasista koverretaan ja puhdistetaan fossiileja myytäväksi turisteille.

Paimentolaiset tuovat kiviä autiomaasta

Saharan laidalla, hieman yli 60 kilometrin päässä Algerian rajalta sijaitseva Erfoud on kristallien, fossiilien, meteoriittien ja luiden kaupan keskus, johon tulee tavaraa kaikkialta Pohjois-Afrikasta. Algeriasta, Mauritaniasta, Nigerista ja Malin Saharasta saapuvat paimentolaiset tuovat tuovat tänne kiviä, jotka he myyvät Erfoudissa toimiville kauppiaille. Nämä myyvät tavaran eteenpäin ulkomaisille keräilijöille.

Kauppaa tehdään itse kaupungissa, sillä Erfoudissa käy paljon turisteja, jotka tulevat katsomaan sen dyynejä ja kiviä. Kuuluisa ranskalainen fossiilien, kristallien ja meteoriittien asiantuntija Louis Carion vahvistaa tämän ja toteaa, että Erfoud ”on paikka, joka houkuttelee kaikkia geologeja ja keräilijöitä”.

Caron ja hänen isänsä osallistuivat useisiin geologisiin tutkimusretkiin alueella yhdessä paikallisten asukkaiden kanssa 1970-luvulla. Siihen aikaan alkoi fossiilien ja dinosaurusten luiden etsintä alueella.

– Meteoriittivallankumous, joksi paikalliset asukkaat sitä kutsuvat, alkoi myöhemmin, 1990-luvulla. Annoimme magneetteja ja kopioita meteoriiteista paimentolaisille, jotka kävelevät erämaassa ympäri vuoden. Niiden avulla he löysivät aitoja meteoriitteja. Näin saimme paljon enemmän kuumassa hiekassa hyvin säilyneitä meteoriitteja, sanoo Caron.

Marokosta tullut yksi suosikkikohteista

Kivi- ja luuryntäys on ollut niin tuottoisa, että Marokosta on tullut yksi niiden etsijöiden, geologien, tutkijoiden ja keräilijöiden kolmesta lempikohteesta Kiinan ja Brasilian ohella.

Erfoudin asukkaat tiesivät, kuinka hyvä tilaisuus tämä oli, ja vähävaraiset työläiset, maanviljelijät ja paimentolaiset päättivät keskittyä kokonaan tälle alalle. Jotkut ryhtyivät oppaiksi fossiilien ja luiden etsijöille, toiset taas avasivat kauppoja, joissa kiviä myydään.

Muutos on ollut suuri. Bachir Boudine, 51, myy berberimattoja Moulay Ismail -kadulla Erfoudissa. Kaksikymmentä vuotta sitten hän päätti ryhtyä myymään myös fossiileja ja meteoriitteja. Joka kuukausi hänen luonaan käy paljon paimentolaisia, karjankasvattajia ja kodittomia, jotka tahtovat myydä hänelle erilaisia kiviä. Heillä ei ole lupia, ja jotkut myyvät arvokkaita meteoriitteja ja fossiileja erittäin halvalla.

– Kaikki riippuu siitä, mitä minulle tuodaan, mutta olen usein lähettänyt Yhdysvaltoihin puoli metriä pitkiä laatikoita, joissa on jopa 350-kiloisia kiviä, joita asiakkaani ovat ostaneet, Bachir kertoo ylpeänä. Hän ja hänen veljensä tunnetaan Algeriassa ja Mauritaniassa, joissa he ovat tehneet paimentolaisista meteoriittien metsästäjiä.

– Paimentolaiset kuuntelevat radiota, heillä on internet-yhteys ja he seuraavat Nasan julkaisemia uutisia tietääkseen, milloin harvinaisia meteoriitteja on tulossa, Bachir nauraa.

Bachir myöntää maksavansa normaaleissa olosuhteissa vain 700 dirhamia (70 euroa) grammaa kohden kivistä, joiden myyntihinta on 1 500 dirhamia (150 euroa) grammalta, joten voittoa jää huomattavasti.

Nykyiset lait geologisen perinnön myynnistä ovat epäselviä.

Amar Nogot myy fossiileja ja meteoriitteja Erfoudissa.

Muinaisista fossiileista vessanpönttöjä

Lähellä Bachirin kauppaa työllistää tehdas 22 marokkolaista, jotka leikkaavat kivilohkareita ja kiillottavat niitä paljastaakseen sisältä löytyvät fossiilit. Valtava kone, jossa on terävät, vedellä jäähdytettävät terät, leikkaa päivittäin suuria kaivauksilta tuotuja kivilohkareita.

Ammoniittien, oikosarvien, merilevien ja muiden muinaisten eliöiden fossiileja sisältävistä kivistä tehdään täällä poreammeita, lavuaareja, wc-istuimia, penkkejä, suihkulähteitä ja baaritiskejä. Jokaiseen makuun on jotakin.

Itävaltaan, Kanadaan ja Malesiaan toimitettavia valmiita tuotteita on laitettu varjoon odottamaan lähettämistä. Hinnat ovat korkeita: poreallas maksaa noin 20 000 euroa. Valtavasta, trilobiittien fossiileja sisältävästä levystä kanadalainen museo on maksanut 25 000 euroa. Laitos toimii täydellä teholla.

– Monet paimentolaiset ovat voineet jäädä kaupunkiin ja ostaa talon. Kivet ovat eteläisen Marokon tärkein luonnonvara, Louis Carion lisää.

Silti Marokon geologisen perinnön suojeluyhdistys (APPGM), johon kuuluu tutkijoita, akateemikkoja, paleontologeja, arkkitehteja ja teollisuusjohtajia, on muutaman kuukauden ajan kampanjoinut muutoksen puolesta.

Nykyiset lait geologisen perinnön myynnistä ovat epäselviä. Tämä epäselvyys ärsyttää APPGM:n puheenjohtajaa Mohamed Boutakiouta, joka on paleontologian ja yleisen geologian professori Mohammed V:n yliopistossa Rabatissa.

Kaivos-, vesi- ja ympäristöministeriö kieltäytyy kommentoimasta nykyistä lakia, jonka mukaan ”kaivoslain ulottumista merialueille sekä mineralogisten kappaleiden, fossiilien ja meteoriittien keräykseen ja myyntiin tullaan tarkentamaan määräysten mukaisesti”. Näitä esineitä koskevat erilliset ohjeet, joiden pitäisi noudattaa tiettyjä määräyksiä, mutta kyseisiä määräyksiä ei ole vielä annettu.

Kulttuuriperintö kulkeutuu ulkomaille

Noin 50 vuoden aikana on Marokosta kadonnut valtavasti kulttuurista perintöä, kun tavaraa on laittomasti kerätty ja viety ulkomaille.

– Kokoonnuimme syyskuussa ja sen jälkeen olemme korjanneet nykyistä lakia lause kerrallaan. Neuvottelut hallituksen kanssa ovat olleet pysähdyksissä yli neljä kuukautta. Ne ovat täysin jumissa, sanoo Mohamed Boutakiout.

– Olemme ehdottaneet kansallisten ja alueellisten komiteoiden luomista Marokon perinnön suojelemiseksi. Komiteoiden pitäisi virallisesti kieltää kaikkien meteoriittien, dinosaurusten luiden ja erilaisten fossiilien myynti ja maasta vienti.

Tapausta seuraa tarkasti Hasnaa Chennaoui, Hassan II:n yliopiston luonnontieteellisen tiedekunnan geologisesta osastosta Casablancasta.

– Geologian osastolla projekti näytti aluksi edistyvän, mutta enää ei merkkejä siitä ole näkynyt. Kaikki riippuu tulevasta ministeristä ja siitä, aikooko hän edistää lain valmistelua ja hyväksymistä. Kauppiaiden suunnalta tulee kovasti painetta jättää laki hyväksymättä, koska he pelkäävät, että vienti kielletään.

Kauppiaat pelkäävät viennin kieltämistä.

– Tuhannet ihmiset saavat elantonsa alalta, joten se on arka kysymys. Tarkoituksena olisi säännöstellä vientiä eikä kieltää sitä kokonaan. Maat, jotka ovat täysin kieltäneet viennin, eivät ole hyötyneet siitä mitenkään eivätkä ole onnistuneet pelastamaan geologista perintöään. Säännökset on suunniteltava viisaasti niin, että niistä on hyötyä sekä valtiolle että keräilijöille.

Abdel Fatah kaivaa fossiileja kuutena päivänä viikossa aamuseitsemästä neljään.

Dinosauruksen jalanjäljet varastettiin

Sillä välin Demnaten kylän pienessä arkeologisessa puistossa sata miljoonaa vuotta vanhat dinosauruksen jalanjäljet on varastettu. Lähellä nuoret pojat juovat minttuteetä. Abdel Kader, 20, ei sure tapahtunutta.

– Tästä puistosta ei ole meille mitään hyötyä. Vaikka avaisimme puiston lähistölle ravintolan, kukaan ei kävisi siellä. Kaikki vain pilaavat sen. Ne, jotka varastivat nämä dinosaurusten jalanjäljet, tiesivät miten perinnöstämme saa tienattua rahaa.

Käännös: Markus Kangas ja Arto Huovinen