Suomen Kuvalehti rikkoi hyvää journalistista tapaa julkaistessaan pääministeri Juha Sipilän ja Yleisradion suhteita käsittelevän jutun keskellä yötä. Yle sai vapauttavan päätöksen siitä, että se julkaisi Terrafame-uutisensa marraskuussa ilman Sipilän kommenttia.
Julkisen sanan neuvosto (JSN) antoi päätökset torstaina. Ratkaisuissa otettiin kantaa siihen, onko erittäin kielteisten julkisuuden kohteeksi joutuneita henkilöitä kuultu asianmukaisesti.
Seuraavan kerran kuukauden kuluttua kokoontuvalla neuvostolla on yhä käsittelyssä kaksi muuta niin sanottuun Terrafame-vyyhtiin liittyvää kantelukokonaisuutta. Molemmat liittyvät Ylen toimintaan. Niistä toinen käsittelee sitä, onko Yleisradio rikkonut Journalistin ohjeita tai onko Ylen johto rajoittanut toimittajien sananvapautta Terrafame-aiheen käsittelyssä.
Lisäksi JSN valmistelee lausumaa, joka ottaa kantaa siihen, onko pääministeri Juha Sipilä rajoittanut Ylen tai sen toimittajien sananvapautta.
KU:n siteeraaminen riitti Ylelle
Ylen 25.11.2016 julkaistussa jutussa kerrottiin pääministeri Juha Sipilän kytköksestä Terrafamelle kuljettimia toimittavaan Katera Steel -yritykseen. Pääministeriä ei ollut haastateltu juttuun.
Neuvosto totesi, että pääministeriin kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei erittäin kielteistä, koska uutisessa kerrottiin suhteellisen neutraalisti pääministerin sukulaisten liiketoimista ja tuotiin esiin näkökulmia, joiden mukaan pääministeri ei ole ollut tietoinen niistä.
Lisäksi Ylen uutisen tiedot oli pääosin kerrottu jo aiemmin ja pääministerin tulee asemansa vuoksi kestää tavanomaista enemmän kriittistä julkisuutta, JSN totesi. Tiedot oli kerrottu päivää aiemmin Kansan Uutisissa.
JSN myös totesi, että vaikka julkisuus olisi ollut erittäin kielteistä, Yleisradio olisi täyttänyt samanaikaisen kuulemisen velvoitteen, koska jutussa siteerattiin pääministerin toiselle tiedotusvälineelle antamaa kommenttia aiheesta. Toinen tiedotusväline oli Kansan Uutiset.
Ylen ei siis neuvoston mielestä ollut välttämätöntä odottaa pääministerin kommenttia ennen jutun julkaisemista, koska kyse ei ollut samanaikaisesta kuulemisesta vaan tavanomaisesta haastattelusta. Lisäksi pääministerillä oli halutessaan mahdollisuus kommentoida Ylen jutussa esitettyjä väitteitä jälkeen päin ja Yle teki aiheesta jatkojuttuja, joissa se muun muassa siteerasi pääministerin näkemyksiä hänen blogitekstistään.
Sipilä tulkitsi toisin
JSN asettui näin eri kannalle kuin Sipilä itse. Pääministeri vetosi eduskunnan kyselytunnilla 1.12.2016 useita kertoja siihen, että hänellä olisi ollut Journalistin ohjeiden kohdan 21 mukainen oikeus samanaikaiseen kuulemiseen kyseisessä jutussa.
JSN:n päätös syntyi äänestyksen jälkeen. Yksi neuvoston jäsen äänesti langettavan päätöksen puolesta. Hänen mukaansa jutun kohteelle koitui erittäin kielteistä julkisuutta. Tämä olisi edellyttänyt samanaikaista kuulemista, jota ei aidosti yritetty.
Yksi neuvoston jäsen äänesti tyhjää. Hänen mukaansa neuvosto ei ole toimivaltainen käsittelemään asiaa ilman pääministerin suostumusta. JSN kuitenkin perusteli asian käsittelemistä ilman Sipilän suostumusta sillä, että Journalistin ohjeita voi tulkita ainoastaan Julkisen sanan neuvosto ja että asialla on suuri yhteiskunnallinen merkitys.
Ei perusteita julkaista keskellä yötä
Suomen Kuvalehden 30.11.2016 yöllä julkaisemassa uutisessa esitettiin epäily, että Ylen johto eli käytännössä päätoimittaja Atte Jääskeläinen olisi hyllyttänyt juttuja pääministerin painostuksen takia. Lukijoille ei kerrottu, miksi jutussa ei ollut Jääskeläisen kommenttia.
Neuvoston mukaan Jääskeläinen joutui jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen, mikä olisi edellyttänyt samanaikaista kuulemista, koska epäilyjä journalistisen päätösvallan luovuttamisesta voi pitää erittäin vakavina. Hänelle lähetettiin kommenttipyyntö sähköpostitse ja tekstiviestillä keskellä yötä alle tunti ennen jutun julkaisemista.
Neuvoston mukaan Yleisradioon kohdistuvien epäilyjen yhteiskunnallisen merkittävyyden takia niistä uutisoiminen nopeasti oli perusteltua. Jutun julkaisemisella keskellä yötä ei kuitenkaan ollut sellaista yhteiskunnallista merkitystä, että se olisi antanut luvan samanaikaisen kuulemisen laiminlyömiseen.
Neuvosto katsoo, että kyseessä oli Ylen päätoimittajaan kohdistuva erittäin kielteinen julkisuus ja toimituskin tiedosti sen. Siitä huolimatta lehti laiminlöi hänen samanaikaisen kuulemisensa, vaikka se olisi ollut mahdollista jutun julkaisemista siirtämällä.