10 henkeä tunnissa
Työperäinen syöpä tappaa kymmenen henkeä tunnissa. Työperäisen syövän hoito ja työpanoksen menetys maksavat vuodessa vähintään 4 – 7 miljardia euroa EU-alueella.
Ainakin 32 miljoonaa työntekijää altistuu vuosittain karsinogeeneille, kuten asbestille tai kemikaaleille. Tietotekniikan asennustöissä altistutaan esim. hengitysteitse kiteiselle piidioksidille.
Psykososiaaliset riskit, kuten häirintä, asiaton kohtelu tai stressi, lisäävät sairauspoissaoloja. Stressi aiheuttaa noin puolet menetetyistä työpäivistä ja johtaa viisi kertaa useammin tapaturmiin kuin työskentely normaalissa työpaineessa.
Lähde: Euroopan komission tiedonanto 10. tammikuuta 2017
Työsuojelu aiotaan saattaa EU:ssa ajan tasalle. Asialistalle halutaan mukaan ergonomia ja psykososiaalinen kuorma, eli suomalaisittain häirinnän ja epäasiallisen kohtelun kielto. Muutoinkin EU:n työsuojelupolitiikan linjaus uusitaan.
Osa työsuojelun direktiiveistä on vanhentunut. Alkuun pelättiin, että Euroopan komissio esittäisi työsuojeluunkin normien purkua eli työsuojelun heikentämistä. Moniportaisen valmistelun ja mm. konsulttien lausuntojen perusteella esitetäänkin lainsäädännön päivittämistä.
Päivitystä kaipaa mm. direktiivi, joka on ristiriitainen kansainvälisen turvallisuus- ja terveysmerkkistandardin kanssa. Myös henkilönsuojaimia, näyttöpäätetyöskentelyä ja aluksilla tapahtuvaa sairaanhoitoa koskevat direktiivit päivitetään ensi vuoden loppuun mennessä.
Lisäksi kotitalouksissa tehtävää työtä sekä itsenäistä ammatinharjoittamista koskevat säännökset uusitaan.
Osastopäällikkö Leo Suomaa sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosastolta muistuttaa, että muutoksia ei ole tiedossa kovinkaan nopeasti. Komission tammikuussa antama tiedonanto on hyvä kompromissi. Enää on kyse siitä, millaiseksi sen toteutus rakentuu.
Työsuojelun taso vaihtelee maittain
Suomen osalta kolmikantainen valmistelu otti yhden askeleen tiistaina, kun työsuojeluneuvottelukunta kokoontui pohtimaan Suomen kantaa esitykseen. Lakisääteiseen neuvottelukuntaan kuuluvat työmarkkinakeskusjärjestöjen, STM:n, Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen edustajat.
– Suomessa työnantajat ovat olleet tyytyväisiä siihen, että kilpailuedellytykset tasapainottuvat niiden maiden kanssa, joissa lainsäädäntö ei ole yhtä pitkällä kuin Suomessa, Suomaa kertoo.
Esimerkiksi Suomessa psykososiaalisesta kuormituksesta eli häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta on säädelty jo pitkään lainsäädännöllä, mutta ei juurikaan muualla. Ehkä tämän takia Suomi on ollut Euroopan kärjessä työntekijöiden häirinnässä.
– Meillä asiasta saa puhua. Sitten on maita, joissa häirintää ei tunnisteta eikä siitä mainita laissa. EU:n komission ajatuksena on, että psykososiaaliset riskit pitää ottaa työstämisen kohteeksi. Se on jo pitkä askel eteenpäin, vaikka lakia ei vielä luvata.
Muita komission painopisteitä ovat tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisy ja ergonomia.
Palkansaajapuolella ollaan tyytyväisiä, että lainsäädäntö ja hyvät valvontakäytännöt saadaan koskemaan kaikkia EU:n alueen palkansaajia.
Syöpävaarallisten aineiden lista pitenee
Viimeiseen kymmeneen vuoteen EU:ssa on tehty vain vähän lakiuudistuksia työsuojelun parantamiseksi.
Suomaa muistaa äkkiseltään vain yhden merkittävämmän työsuojeludirektiivin. Se säätelee työskentelyä sähkömagneettisessa kentässä.
Lisäksi komission tiedonantoonkin sisältyvä syöpävaarallisten aineiden luettelon päivitys on paraikaa käsittelyssä. Aloite lähti jäsenmaista.
– Luettelo pitenee olennaisesti. Se on tolkullinen ajatus, sillä syöpään altistuksia on suhteellisesti paljon. Kun halutaan pelastaa työntekijöiden henkiä, syövän torjunnalla voidaan saavuttaa määrällisesti paljon tuloksia.
Komission listauksessa on lukuisia uusimista tarvitsevia direktiivejä ja mainintoja tulevasta sääntelystä. Suomaa pitää pakettia mittavana.
– On jo hyvä, jos kaikki hankkeet saadaan alulle. Ja erittäin hyvä, jos niistä osa saadaan hyväksyttyä tavoiteaikataulussa.
10 henkeä tunnissa
Työperäinen syöpä tappaa kymmenen henkeä tunnissa. Työperäisen syövän hoito ja työpanoksen menetys maksavat vuodessa vähintään 4 – 7 miljardia euroa EU-alueella.
Ainakin 32 miljoonaa työntekijää altistuu vuosittain karsinogeeneille, kuten asbestille tai kemikaaleille. Tietotekniikan asennustöissä altistutaan esim. hengitysteitse kiteiselle piidioksidille.
Psykososiaaliset riskit, kuten häirintä, asiaton kohtelu tai stressi, lisäävät sairauspoissaoloja. Stressi aiheuttaa noin puolet menetetyistä työpäivistä ja johtaa viisi kertaa useammin tapaturmiin kuin työskentely normaalissa työpaineessa.
Lähde: Euroopan komission tiedonanto 10. tammikuuta 2017