Toimitsija, SKDL:n kansanedustaja Helvi Niskanen kuoli tammikuussa pitkäaikaisten sairauksien murtamana.

Helvi Niskanen syntyi 1938 Karjalassa Suojärvellä Naistenjärvellä lähellä Suomen ja Neuvostoliiton rajaa.

Sotien jälkeen hän kävi koulua Rovaniemellä. Helvi oli hyvä oppilas ja opettaja kannusti laittamaan tytön oppikouluun. Sodan vaurioittamassa kaupungissa oli vain yksi oppikoulu. Tungos siihen oli kova. Evakko-karjalaisen tytär ei sopinut sinne eikä päässyt opiskelemaan. Kansakoulun käytyään Helvi meni kauppaan myyjän työtä oppimaan.

Vapaa-aikoinaan Helvi alkoi käydä pioneeriosaston kerhoissa. Pian ohjaajat antoivat hänelle apuohjaajan tehtäviä. Pioneeritaitojen opiskelu ja apuohjaajan antaman kokemuksen avulla hän suoritti pioneeriohjaajan tutkinnon. Sitten hän toimi ohjaajana kerhoissa ja leireillä, useana kesänä vastaavana ohjaajana Kemin Ajoksen kesäisin järjestetyillä koko Lapin piirileirillä.

Nuoruusvuosina hän liittyi Ounasvaaran demokraattisiin nuoriin.

Syksyllä 1959 Helvi meni Sirola-opistoon. Sen päätyttyä kauppa-apulaisen työ jatkui. Syksyllä 1960 hän matkusti Moskovaan opiskelemaan Komsomolin korkeakoulussa.

Palattuaan Suomeen hän sai työpaikan SKDL:n Lapin piiritoimistosta toimistonhoitajana. Vuonna 1962 hänelle tarjottiin työtä Oulun pioneeripiirin sihteerinä. Pioneeritoiminnasta innostuneena hän otti tehtävän vastaan ja muutti Ouluun. Syksyllä 1965 hänet valittiin naispiirin sihteeriksi.

Eduskuntavaaleissa 1970 Helvi valittiin kansanedustajaksi. Hän itse ei uskonut tulevansa valituksi. Saatuaan tiedon valinnastaan hänen ensimmäiset sanansa olivat:

”Miten minä nyt järjestän kolmen pienen lapsen hoidon. Viikot menee Helsingissä, mies on järjestön toimitsija ja hänellä paljon iltatöitä Kylläpä urakan lykkäsi.”

Seuraavilla vaalikausilla Helvi valittiin SKDL:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtajaksi ja ryhmän hallitustyöryhmän jäseneksi.

Eduskuntavuosien aikana Helvi valittiin myös kansandemokraattisten keskusjärjestöjen johtoon. Hän oli SKDL:n liittohallituksen jäsen, Pioneeriliiton varapuheenjohtaja ja Naisliiton puheenjohtaja.

Eduskunnasta jäätyään Helvi toimi aktiivisesti SNS:n toiminnassa. Ystävyyskaupunkien toiminnassa oululainen lapsiryhmä vieraili Odessassa. Helvi toimi ryhmän huoltajana.

Odessasta tuli vastavierailulle lapsiryhmä ja Helvi tutustutti heidät Oulun kaupunkiin. Jälkeen päin hän nauraen kertoi, kuinka nuoret vieraat korjasivat hänen venäjän kielen virheitään.

Nicaraguassa kansallinen sissiliike kukisti diktatuurin ja ryhtyi rakentamaan köyhää maata. Eri maissa syntyi Nicaraguaa tukeva kansainvälinen solidaarisuusliike. Suomesta maata lähti auttamaan muun muassa kahvinpoimijoita. Kahvi oli Nicaraguan tärkein vientitavara. Helvi lähti mukaan kahvinpoimintaan. Kahvialueen keskuksena oli Matagalpa-kaupunki. Siellä suomalaiset tutustuivat uuteen kaupunginjohtoon sekä kaupunkilaisiin ja heidän lapsiinsa.

Poimijoilla heräsi ajatus aloittaa kaupunkilaisten avustustoiminta. Suomeen palattuaan he perustivat Oulu-Matagalpa -ystävyysseuran, jonka jäsenenä Helvi toimi aktiivisesti. Oululaiset avustivat kaupungin katulapsille perustettua koulua. Opetuksen lisäksi lapset saivat oppikeskuksessa päivittäisen aterian. Tämä kannusti vanhempia laittamaan lapsensa opiskelemaan.

Oulun koulujen opetusohjelmiin otettiin kansainvälisyysopetus. Helvi kävi mielellään kouluissa kertomassa Nicaraguasta, maan oloista ja asukkaista.

Vakava sairaus vähensi hänen vointiaan1990-luvulle tultaessa. Aktiivinen toiminta järjestöissä väheni. Käydessään muutama vuosi sitten Oulu-Matagalpa -seuran vuosikokouksessa hän ilokseen totesi, että koulujen kansainvälisyysopetus oli innostanut nuoria jatkamaan seuran toimintaa.

Useat pitkäaikaiset sairaudet mursivat Helvin terveyden ja vuoden alussa hän hakeutui hoitoon. Tammikuun 21. päivänä hän OYS:ssa nukkui rauhallisesti pois.

Pentti Niskanen, elämänkumppani

Jussi Niskanen, poika