Kuntavaaliehdokkaiden hankinta on lähes aikataulussa vasemmistoliitossa. Tavoite on 3 500 ehdokasta, ja ollaan runsaassa 2 500:ssa.
Pienissä kunnissa ehdokashankinta on usein hankalaa, muttei aina. Esimerkiksi Sauvossa Varsinais-Suomessa ehdokaslistalla on nyt neljä nimeä, vaikka viime vaaleissa ei ollut yhtään ja aiemmin 2000-luvulla yksi tai kaksi.
Vasemmistoliiton edeltäjän SKDL:n kannatus maatalousvaltaisessa kunnassa perustui maataloustyöläisten suureen määrään. Oli aktiivinen osasto, oma talkoilla rakennettu työväentalokin. Vanhat toimijat ovat kuitenkin väistyneet, ja välissä on hiljaisia vuosia. Nyt ollaan taas aktivoiduttu. Ensin Sauvoon muutti Marko Pekkarinen ja muutamaa vuotta myöhemmin Pekka Kuosmanen, joka oli valtuutettuna Kaarinassa.
Toisten auttaminen tarttuu.
– Työlästä se on yksin. Kun tulee kaveri rinnalle, alkaa tapahtua, Kuosmanen sanoo.
Hän kehottaa rohkeasti liikkeelle hiljaisillakin paikkakunnilla.
– Pitää vain uskaltaa lähteä ihmisten keskelle ja jutella porukan kanssa. Nyt meidänkin osastoon on tullut uusia jäseniä, Kuosmanen sanoo.
Kaikilla Sauvon ehdokkailla on kokemusta politiikasta. Pekkarinen on puolueen poliitikkokoulussa, Kuosmanen entinen puolueen työntekijä, Pertti Niemelä SDP:n varavaltuutettu ja Markku Uuttu pitkän linjan toimija.
Kannatustakin runsaan 3 000 asukkaan kunnassa on.
– Jos eduskuntavaalien kannatus toteutuisi kuntavaaleissa, tulisi yksi paikka eikä toinenkaan olisi mahdoton, Kuosmanen laskee ja haaveilee, että vasemmisto saisi osaltaan rikottua keskustapuolueen hegemoniaa Sauvossa.
Ehdokkaita etsitään yhä ja varsinkin naista kaivataan joukkoon.
Uusia jäseniä, uusia ehdokkaita
Puoluesihteeri Joonas Leppänen toteaa, että puolueen jäsenmäärä kasvaa ja kasvukeskuksissa ehdokashankinta menee hyvin. Pienillä paikkakunnilla se kuitenkin teettää rankasti töitä.
– Mutta tilanne on sama kaikilla puolueilla, hän sanoo.
Siellä, missä on paljon uusia jäseniä, on helppo saada ehdokkaitakin. Helsingissä tämä näkyy parhaiten. Tarjokkaita on enemmän kuin paikkoja.
– Se on positiivinen ongelma, Leppänen sanoo.
Helsingin-toiminnanjohtaja Jorma Pikkarainen toteaa, että hän ei muista vastaavaa vuosiin kuntavaaleissa, vaikka lista on tavattu saada täyteen.
Hänestä suuntaus kertoo muutenkin vasemmistoliiton tilanteesta Helsingissä. Entinen neljänneksi suurin piirijärjestö on nyt ylivoimaisesti suurin.
– Nyt toivotaan, että samanlainen kehitys leviää muuallekin maahan.
Puolueen ensimmäisenä vaalikampanjaviikonloppuna uusia jäseniä tuli 55. Heistä 16 on Helsingistä.
– Jos saisimme kaikki uudet jäsenet ehdokkaiksi, ei muuallakaan olisi ongelmaa, Leppänen pohtii.
Yhdestä viiteen
Leppänen toteaa, että uusissa jäsenissä on paljon innokkaita toimijoita, jotka lähtevät mielellään myös ehdokkaiksi. Esimerkiksi Lapissa ja Kainuussa on ehdokkaita joka kunnassa.
– Viime kuntavaaleissa meillä oli Lapissa yhteensä 380 ehdokasta, mikä on melko massiivinen määrä. Nyt ei ehkä ihan siihen päästä, toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki sanoo.
Pohjois-Pohjanmaalla on noin 250 ehdokasta. Siellä perinteisesti Kärsämäki ja Merijärvi ovat ilman.
– Pienissä kunnissa ehdokashankinta on usein hankalaa jo siksi, että väki vanhenee ja nuoria on vähän, Alavuotunki sanoo.
Näppituntuma on, että ehdokashankintaan on ollut aiempaa enemmän intoa.
– Varsinkin nuoria on ehdokkaita. Kainuussa on alle 30-vuotias ehdokas melkein joka kunnassa.
Samanlaisia ilonpilkkuja löytyy muualtakin. Pikkarainen kertoo Uudenmaan Lapinjärvestä.
– Näytti ensin, että saadaan vain yksi ehdokas, mutta nyt jo viisi.
Toinen toistaan tukien
Viimeinen ponnistus ehdokashankinnassa on käynnistymässä, sillä ehdokaslistat pitää jättää 28. helmikuuta. Joonas Leppänen muistuttaa siitä, että ehdokashankinta ratkaisee pitkälti vaalituloksenkin.
– Meillä hyvä mahdollisuus saada historiallisen hyvä ehdokasasettelu, kunhan jaksamme painaa täysillä loppuun asti.
Hän sanoo, että kaikkia tarvitaan: nuoria, vanhoja, miehiä naisia.
– Kaikki ehdokkaat tuovat vähintään lähipiirinsä äänet. Se voi olla ratkaisevaa.
Hän muistuttaa demokratian ydintä olevan se, että kuka tahansa voi olla ehdokas vaaleissa.
– Jokainen osaa tarpeeksi ja oppii sen, mitä ei vielä osaa. Kuntavaalit ovat siinäkin mielessä hyvät, että niissä voi kampanjoida lähes nollabudjetillakin , hän sanoo.
Jokainen ehdokas tekee kampanjaa omalla tavallaan. Hän kehottaa kuitenkin menemään toreille ja tapahtumiin ja lupaa, että yksin ei tarvitse seisoskella.
– Nopeasti huomaa, että kuntalaiset ovat sittenkin kiinnostuneita asioista ja kertovat omia näkemyksiään ja huoliaan, Helsingissä ehdolla oleva Leppänen sanoo.
Hän toteaa, että kaikkia äänestäjiä ei kannata yrittää itse miellyttää.
– Hyvä meininki ja toisten auttaminen tarttuu ja luo kampanjasta paljon isomman.