Lehtikuva/Bulent Kilic

Jos Syyrian hallitus estää kurdien autonomian, Turkki tekisi käytännössä sovinnon Syyrian hallituksen kanssa, arvioi tutkija Toni Alaranta.

Vuodesta 2011 vuoteen 2016 saakka Turkki pyrki syrjäyttämään Syyrian valtaapitävän hallinnon. Turkki pyrki tavoitteeseensa aseistamalla useita islamistisia ja jihadistisia ryhmiä, mutta ei lähettänyt Syyriaan omia asevoimiaan.

Elokuussa 2016 Turkki aloitti aseellisen intervention Syyriaan. Sen tarkoituksena on torjua Syyrian kurdien erillisalueen muodostuminen Syyrian pohjoisosiin, kirjoittaa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Toni Alaranta keskiviikkona julkaisussa artikkelissa.

Syyrian kurdeilla on yhteyksiä Turkissa toimivaan Kurdistanin työväenpuolueeseen (PKK). Lisäksi intervention on määrä häätää Isisin taistelijat Syyrian Turkin-vastaiselta rajalta ja luoda raja-alueesta turvasatama Turkin tukemille Syyrian islamistisille vallankumouksellisille.

Jos Syyrian hallitus sallii kurdien autonomian osana liittovaltiomallia, Turkki yrittäisi tuhota autonomisen, PKK:hon kytkeytyvän valtiorakenteen rajansa tuntumassa.

Päätavoite Rojavan kukistaminen

Turkki haluaa rajoittaa aseellista toimintaansa Syyriassa sekä ajallisesti että alueellisesti, arvioi Alaranta

ILMOITUS

Jos Syyrian hallitus päättäisi estää kurdien autonomian Syyrian pohjoisosissa niin sanotulla Rojavan alueella, Turkki Alarannan mukaan todennäköisesti solmisi de facto -sovinnon Syyrian hallituksen kanssa.

Jos taas Syyrian hallitus sallisi kurdien autonomian osana liittovaltiomallia, Turkki yrittäisi tuhota autonomisen, PKK:hon kytkeytyvän valtiorakenteen rajansa tuntumassa. Tässä Turkki käyttäisi apunaan sekä Syyrian konservatiivisia kurdiryhmiä että välikäsinä toimivia islamistiryhmiä.

Turkki tekee Syyriassa parhaillaan paluuta perinteiseen strategiseen kulttuuriin, jossa pidättäydytään tavoittelemasta hallinnonvaihdoksia muissa maissa, toteaa Alaranta.