Pakolaisneuvonnan tuoreen selvityksen mukaan turvapaikanhakijat eivät saa yhdenvertaisesti tietoa turvapaikkamenettelyn etenemisestä.
Kaikki eivät myöskään tiedä oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan hakumenettelyssä. Neuvontaa järjestään vaihtelevasti ja erilaisin sisällöin.
– Osa turvapaikanhakijoista vaikuttaa jäävän vaille perustietoa. Viranomaisten tulisi varmistaa, että vastaanottokeskuksissa annetaan yleistä oikeudellista neuvontaa yhdenvertaisesti kaikille hakijoille. On kaikkien osapuolten etu, että hakijat tuntevat Suomen turvapaikkamenettelyn perusperiaatteet sekä omat oikeutensa ja velvollisuutensa prosessissa, sanoo Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Pia Lindfors.
Vastaanottokeskusten ammattilaisilla on erilaisia käsityksiä siitä, ketkä kuuluvat haavoittuvassa asemassa oleviin.
Hän painottaa, että hakijoilla pitää olla mahdollisuus esittää kysymyksiä ja saada niihin vastauksia asiaan perehtyneeltä ihmiseltä. Pakolaisneuvonnan Yleisen oikeudellisen neuvonnan tila ja kehittämistarpeet -hankkeen haastatteluissa selvisi, että puolet ei ollut saanut yleistä neuvontaa menettelyn vaiheista.
Noin kolmasosa haastatelluista ei tuntenut edes perusasioita. He eivät esimerkiksi tienneet turvapaikkamenettelystä vastaavia viranomaisia. Tietoa ei ollut myöskään oikeudesta valittaa kielteisestä päätöksestä.
Neuvotaan selkeyttä
Vastaanottokeskuksissa tarvitaan selkeämpiä ohjeita siihen, miten hakijoiden joukosta tunnistetaan erityisen haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt ja vastataan heidän tarpeisiinsa.
– Osalla turvapaikanhakijoista on haavoittuvan asemansa vuoksi erityistarpeita, jotka tulisi huomioida koko käsittelyn ajan. Heidän vastaanottopalveluitaan ei pitäisi lakkauttaa niin kauan kuin turvapaikkahakemus on Suomessa vireillä, sanoo Pakolaisneuvonnan hankkeessa toimiva lakimies Liisa Välimäki.
EU:n lainsäädännön mukaan haavoittuvassa asemassa olevia ovat esimerkiksi kidutetut ja traumatisoituneet, vakavista sairauksista ja mielenterveyshäiriöistä kärsivät, ihmiskaupan ja vakavan väkivallan uhrit sekä seksuaali- tai sukupuolivähemmistöt.
Selvityksen mukaan vastaanottokeskusten ammattilaisilla on hieman erilaisia käsityksiä siitä, ketkä kuuluvat haavoittuvassa asemassa oleviin. Tunnistamiseen ja sen jälkeisiin toimenpiteisiin haastatellut kaipasivat sekä täydennyskoulutusta että selkeitä toimintaohjeita.
– Vastaanottokeskusten työntekijät tarvitsevat selkeät toimintatavat siihen, miten näiden turvapaikanhakijoiden erityistarpeet menettelyssä turvataan, sanoo Välimäki.
Oikeuskanslerilta moitteet Migrille
Maahanmuuttovirasto on saanut pyyhkeitä turvapaikanhakijoiden kohtelusta myös oikeuskansleri Jaakko Jonkalta helmikuun alussa.
Viraston ylijohtaja Jaana Vuorio antoi tammikuussa 2016 määräyksen, jonka mukaan virastossa ei viime vuoden kevään aikana käsitelty hakemuksia, joihin olisi voinut silloisen lainsäädännön mukaan soveltaa humanitaarisen suojelun perustetta.
Ulkomaalaislaista poistettiin humanitaarisen suojelun kategoria toukokuussa vuonna 2016. Jo tätä ennen oli tiedossa, että lakia alettaisiin soveltaa heti riippumatta siitä, missä vaiheessa turvapaikanhakija oli tullut Suomeen.
Jonkka pitää ylijohtajan menettelyä moitittavana ja korostaa, että voimassa olevaa lakia on noudatettava. Hänen mukaansa menettely oli ongelmallinen hakijoiden yhdenvertaisuuden kannalta ja lisäksi se rikkoi hyvän hallinnon periaatteita.
Myös Somalian kansalaisille tehtyjen myönteisten oleskelulupapäätösten vieminen oikeus- ja maatietopalveluyksikön tarkistettaviksi sai moitteita. Menettely oli ongelmallinen yksittäisen hakijan oikeusturvan kannalta, koska se viivytti oleskelulupahakemuksen käsittelyä.