Psykoterapian asiantuntijat ovat huolissaan psykoterapian saatavuuden huomattavasta heikentymisestä sote-uudistuksessa. He vaativat Kelan yhtenäisen kuntoutuspsykoterapiajärjestelmän turvaamista.
Terapeuttien huoli syntyy siitä, että osa sairaanhoitopiireistä on esittänyt Kelan kuntouttavan psykoterapiajärjestelmän purkamista ja varojen siirtämistä maakuntien ostopalveluvaroiksi eli jaettavaksi 18 osaan.
Kelan kuntoutuspsykoterapiajärjestelmän purkaminen heikentäisi potilaiden mahdollisuutta saada tarvitsemaansa psykoterapiaa. Potilaiden yhdenvertaisuus ja valinnanvapaus ovat myös vaarassa. Tämä on selkeä heikennys nykyiseen tilanteeseen, jossa psykoterapiaa voi saada arvioidun tarpeen eikä rajallisen määrärahan mukaan, terapeutit ja alan järjestöt arvioivat.
Terapeuttien mukaan nykyjärjestelmässä toteutuu asiakkaiden alueellinen yhdenvertaisuus ja valinnanvapaus. Järjestelmän pilkkominen 18 osaan toisi eriarvoisuutta psykoterapiakuntoutuspalveluihin.
– On suuri riski, että potilaiden mahdollisuudet saada jatkossa psykoterapiaa heikkenevät huolestuttavasti, toteaa psykoterapeutti Anna Collander.
– Moni terapeutti on järkyttynyt siitä, että ehdotetaan toimivan ja tutkitusti erittäin tuloksellisen järjestelmän purkamista.
Mikään laki ei velvoita
Kelan psykoterapiavarojen siirtäminen maakuntiin tarkoittaisi myös psykoterapian järjestämisen lakiperustan lakkauttamista. Collanderin mukaan tämän jälkeen millään taholla ei olisi enää lakisääteistä velvollisuutta järjestää terapiaa. Mikään lainsäädäntö, joka koskee kuntia, kuntayhtymiä ja maakuntia, ei erikseen mainitse psykoterapiaa hoitona tai kuntoutuksena, joka kunnan tai maakunnan tulisi järjestää.
– Kun tämän lisäksi muistamme, että maakuntien sote-lainsäädännössä niille asetetaan 3 miljardin euron säästötavoite seuraavan 12 vuoden aikana, niin on helppoa ymmärtää, että sellaisen hoidon tai kuntoutuksen, jota laki ei erikseen määrää järjestettäväksi, asema tällaisissa säästöpaineissa on heikko.
Valinnan vapaus heikkenisi
Nykyisen järjestelmän purkaminen rajoittaisi myös potilaiden nykyistä vapautta valita terapeutti Kelan hyväksymien psykoterapeuttien joukosta. Valinnan vapaus rajoittuisi vain niihin terapeutteihin, jotka maakunta on hyväksynyt ostopalveluihinsa.
Kelan rekisterin mukaan 75 prosenttia psykoterapiatukea saaneista kuntoutuu täysin opiskelu- ja työkykyiseksi. Tämä kuntoutuksessa poikkeuksellisen hyvä tulos on terapeuttien mielestä uhattuna uudistuksessa.
Kuntoutuspsykoterapian kustannuksista reilut 55 prosenttia kerätään palkansaajien ja yrittäjien sosiaaliturvamaksuina suoraan sairausvakuutusrahastoon, josta Kelan kuntoutus rahoitetaan sairausvakuutuslain mukaisesti.
Palkansaajilta ja yrittäjiltä kerättyjä varoja ei pitäisi voida siirtää maakuntien jaettavaksi.
– Näitä palkansaajien kuntoutusta varten kerättyjä varoja voisi jatkossa käyttää ihan muihin tarkoituksiin. On todella hämmentävää, että tällaista mahdollisuutta edes mietitään, sanoo psykoterapeutti Aili Schulman.
Kela takaa laadun
Kelan kuntoutuspsykoterapia pyrkii työ- tai opiskelukyvyn palauttamiseen ja ylläpitämiseen silloin, kun mielenterveydenhäiriö uhkaa niitä. Kela vastaa kuntouttavasta psykoterapiasta 16–67-vuotiaille ja turvaa tasapuolisen kohtelun kuntouttavaan psykoterapiaan pääsemiseksi maanlaajuisesti. Kelan tilaston mukaan vuonna 2015 tuetussa psykoterapiassa kävi noin 27 300 suomalaista, joista 16–26-vuotiaita oli 8 738. Kela toimii ammatillisen laadun takaajana, koska se hyväksyy hakemuksesta psykoterapeutit, jotka saavat oikeuden toimia Kelan palveluntuottajina.
Kuntoutuspsykoterapian saatavuuden turvaamiseksi on perustettu nettiadressi, jonka on allekirjoittanut noin 4 000 henkilöä. Heistä suuri osa alan ammattilaisia.
Kelan kuntoutuspsykoterapian säilyttämisen puolesta ovat ottaneet kantaa alan keskeiset järjestöt, kuten EFPP:n Suomen kansallinen verkosto, Suomen Psykologiliitto, Kognitiivisen psykoterapian yhdistys sekä Therapeia-säätiö.