Eeva Suorlahti

Horisontti

Eläketurvakeskuksen tuore tutkimus ”Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995–2015” osoittaa, että eläkeläisväestön toimeentulo on kokonaisuutena kehittynyt myönteisesti. Eläketurvan tärkein määrittäjä on työ. Mitä useampia työvuosia ja mitä parempi palkka, sitä parempi eläke. Mutta mitä vajaampi ja repaleisempi työura ja mitä matalampi palkka, sitä pienempi eläke

Keskimääräinen kokonaiseläke on noussut. Naisten eläkkeet ovat kasvussa ja miesten elinikä nousussa. Vuonna 2015 maksettiin työeläkkeitä 25 miljardia ja kansaneläkkeitä 2,5 miljardia euroa. 1,5 miljoonan eläkeläisen joukossa on köyhiä sinnittelijöitä, nuukuudella pärjääviä ja hyvin toimeentulevia. Keskiarvot antavat suuntaa, mutta eivät kerro koko totuutta.

Nuorimmat ja vanhimmat eläkkeensaajat ovat pienituloisimpia.

Eläkeläisistä pienituloisimpia ovat ne kansaneläkeläiset, joille ei ole ansiotyöstä karttunut työeläkettä. Heitä oli vuonna 2015 enää 5 prosenttia eläkeläisistä. Takuueläke nosti heidän kuukausieläkkeensä runsaaseen 740 euroon. Siitä hyötyi myös osa hyvin pientä työeläkettä saavista. Takuueläkettä sai 100 000 eläkeläistä. Naisten osuus pelkän kansaneläkkeen saajista on pienentynyt ja alle 55-vuotiaiden miesten noussut.

Noin puoli miljoonaa eläkeläistä saa sekä työ- että kansaneläkettä. Työeläke vähentää kansaneläkkeen määrää. Molempia eläkkeitä saavien keskimääräinen kokonaiseläke vuonna 2015 oli 1 030 euroa kuukaudessa. Kansaneläkettä ei enää saanut, kun työeläke ylitti yksin elävällä 1 316 euroa ja parisuhteessa asuvalla 1 172 euroa. Näin ollen tämän ryhmän eläkkeet olivat enintään 1 300 euron tienoilla.

Vain työeläkettä saa noin 900 000 eläkeläistä. Tässäkin joukossa on paljon pienehkön työeläkkeen saajia, mutta lisääntyvässä määrin hyvätuloisia senioreita. Vuonna 2015 koko ryhmän keskimääräinen kokonaiseläke oli 2 040 euroa kuukaudessa. Vajaalla kolmasosalla työeläke oli 1 172–1 500 ja toisella kolmasosalla 1 500–2 000 euroa. Vajaa neljäsosa sai eläkettä 2 000–3 000 euroa. Yli 3 000 euron kuukausieläkkeeseen ylsi jo noin joka yhdeksäs.

ILMOITUS

Työstä suoraan vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keskimääräiset eläkkeet ovat nousseet, koska entistä useammat ovat tehneet koko työuransa työeläkelakien voimassaoloaikana. Vuosi vuodelta eläkkeelle siirtyneiden keskimääräinen eläketaso on ollut korkeampi kuin jo eläkkeellä olevien. Samalla eläkeläisten joukosta on poistunut keskimääräistä pienituloisempia.

Työkyvyttömyyseläkkeiden taso suhteessa vanhuuseläkkeisiin on heikentynyt erityisesti, jos eläke on alkanut alle 55-vuotiaana. Tämän vuoden alussa voimaan tullut eläkeuudistus parantaa uusien työkyvyttömyyseläkeläisten tilannetta, mutta ei auta jo aiemmin työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneita.

Bruttoeläkkeiden tarkastelu antaa puutteellisen kuvan eläkeläisten toimeentulosta. Osa eläkeläisistä saa myös eläkkeensaajien asumistukea ja pitkäaikaissairaille tarkoitettua hoitotukea. Ne ovat verottomia ja tarveharkintaisia. Osalla eläkeläisistä on myös palkka- ja yrittäjätuloja ja erityisesti suurimpia eläkkeitä saavilla omaisuustuloja.

Verotuksella on tärkeä rooli eläkeläisten tuloerojen tasoittamisessa. Pienituloisimmat eläkeläiset eivät maksa veroja lainkaan eläketulovähennyksen ansiosta. Kunnallis- ja valtionverotuksen eläketulovähennykset lieventävät myös keskituloisten eläkeläisten verotusta.

Toisaalta verotuksen progressio leikkaa tehokkaasti suuria eläkkeitä. Käytössä on myös lisävero, jota vuonna 2015 perittiin yli 45 000 euroa ylittävästä vuosieläketulosta.

Ajanjaksolla 1995–2015 keskituloisten eläkeläisten verotus pysyi kutakuinkin samalla tasolla. Sen sijaan suurituloisimpien, usein omaisuustuloja saavien eläkeläisten kokonaisverotus on keventynyt.

Suhteellisesti pienituloisiksi luokitellaan henkilöt, joiden käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 tai 50 prosenttia koko väestön mediaanitulosta. Vuonna 2014 EU:n käyttämän ylemmän rajan alapuolelle jäi vajaat 13 ja alemman 4 prosenttia eläkeläisistä. Toimeentulotuen hakijoina vanhuuseläkeikäisistä on vain muutama prosentti ja pitkäaikainen toimeentulotuen saanti on hyvin vähäistä.

Yksin elävillä eläkeläisillä on suurempi köyhyysriski kuin parisuhteessa asuvilla. Nuorimmat ja vanhimmat eläkkeensaajat ovat pienituloisimpia. Suurin pienituloisten eläkeläisten ryhmä ovat yli 75-vuotiaat yksin asuvat naiset.

Osa-aikatyötä, satunnaisia keikkoja ja toimeksiantoja tekevillä sekä pitkäaikaistyöttömillä työeläke jää pieneksi. Sama koskee yksin yrittäjiä, jotka usein korkeiden maksujen takia alivakuuttavat ansionsa.

Vaikka työeläkkeen merkitys kasvaa ja hyvätuloisten eläkeläisten määrä on nousussa, suuri osa eläkeläisistä on yhä pienituloisia. Työkyvyttömien eläketurvan jälkeenjääneisyys vaatii korjaamista. Jatkossa suurin haaste on parantaa pientä työeläkettä saavien toimeentuloa. Eläketulon lisäksi tarvitaan asumis- ja hoitotukia. Paras keino eläkeläisten välisten tuloerojen kaventamiseen on edelleen verotus.

Kirjoittaja on eläke-asiantuntija ja entinen SAK:n toimihenkilö.