Elinkeinoelämän keskusliiton johtajan Jussi Mustosen mielestä työmarkkinajärjestöillä ei ole syytä katua kilpailukykysopimustaan.
– Kikyn tarkoitus oli parantaa viennin kilpailukykyä, minkä se ilmeisesti tekeekin.
Kilpailukykysopimuksen kylkeen hallitus liitti palkansaajien ostovoimaa tukevan veronkevennykset. Mustonen muistuttaa, että sillä on omat positiiviset vaikutuksensa talouteen.
Talouspolitiikan arviointineuvoston laskelmat kiky-sopimuksen negatiivisista vaikutuksista valtiontalouteen perustuvat Mustosen mukaan pessimistiseen näkemykseen työllisyyskehityksestä.
Hän korostaa, että talouspolitiikassa joudutaan aina arvioimaan toimenpiteiden eri suuntaan vetäviä vaikutuksia.
– Kyse on valintatilanteesta. Keskitytäänkö lyhyen tähtäimen kasvun tukemiseen vai valtiontalouden sopeuttamiseen pitkällä tähtäimellä. Siinä on sisäänrakennettuna ristiriita.
Mustosen mielestä on vielä varhaista arvioida kilpailukykysopimuksen kokonaisvaikutuksia valtiontalouteen. Paljon riippuu siitä, millaisiksi muodostuvat työmarkkinoiden liittokierrokset ensi syksystä lähtien.
– Jos niissä onnistutaan, ei kotitalouksien ostovoiman tukeminen ole valtiontalouden kannalta suurikaan synti.
Mustonen muistuttaa, että valtiontalouden tasapainon kannalta ratkaisevaa on 72 prosentin työllisyysasteen toteutuminen. Sen hän arvioi jäävän saavuttamatta hallituskauden aikana kaikkien käytettävissä olevien laskelmien valossa.
– Tavoitehan on äärettömän kunnianhimoinen. Sieltä tulee se todellinen valtiontalouden tasapainotuskysymys. Hallituskausi taitaa jäädä lyhyeksi tavoitteen saavuttamiseen.