Median pääsyn YK:n tiedostoihin turvaava säädös on jäsenmaiden vitkastelun vuoksi odottanut hyväksymistään yli kymmenen vuotta.
YK:n 193 jäsenvaltiosta lähes sata on hyväksynyt itselleen jonkinlaisen sananvapauslain. Ruotsi sai jo vuonna 1766 maailman liberaaleimman painovapauslain, jota puuhasivat pääasiassa suomalaiset. Aate on sittemmin lyönyt läpi kaikissa maanosissa, mutta YK:ssa se torjutaan yhä.
YK:n internetsivujen avaaminenkin herätti aikanaan sekä virkamiesten että valtioiden edustajien vastustusta. Heidän mielestään ei ollut viisasta ”paljastaa kaikille, mitä täällä tapahtuu”, kertoo YK:n viestinnästä viiden pääsihteerin aikana vastannut Samir Sanbat.
YK:n internetsivujen avaaminenkin herätti aikanaan sekä virkamiesten että valtioiden edustajien vastustusta.
– Koska hankkeeseen ei herunut rahaa, jouduin muodostamaan tiimin vapaaehtoisista ja lainaamaan tietokoneet ulkopuolelta, hän jatkaa.
YK:ta seuraavat toimittajat törmäävät yhä tiedonkulun esteisiin. Vaikka järjestön työtä johtava sihteeristö vakuuttaa kannattavansa läpinäkyvyyttä, se jättää asian kuitenkin jäsenvaltioiden päätettäväksi.
– Avoin tiedotus tuskin menisi läpi yleiskokouksessa, eikä turvallisuusneuvostokaan ole yhteistyöhaluinen tiedon jakamisessa, Barbara Crossette arvioi. Hän johti aiemmin New York Timesin YK-toimitusta ja työskentelee nyt YK:ta seuraavalla PassBlue-sivustolla.